KF526 2 (Part 2 of 5)

Hän alkoi kirjoittaa kaunokirjallisuutta työskennellessään telealan yrityksessä. Lääkkeeksi määrätään kissa on myös kuunneltavissa Vuokko Hovatan lukemana äänikirjana. 25 J apanissa kissat eivät ole vain lemmikkejä. Ne ovat koko- nainen teollisuudenala. Tuo- reen arvion mukaan kisso- jen ympärille rakentuva kulutus tuo Japanin talouteen tänä vuonna lähes kolme biljoonaa jeniä eli noin 19 mil- jardia dollaria. Kissojen suosio näkyy kaikkialla. Tokion koillisosassa sijaitseva Yana- ka tunnetaan jopa ”kissakaupunkina”. Alueen kauppojen ja katujen koristuk- sissa vilahtelee kissoja. Matkailijat voi- vat ostaa kissateemaisia matkamuis- toja tai herkutella kissanmuotoisilla makeisilla. Japan Pet Food Associationin mu- kaan Japanissa oli vuonna 2025 noin 8,8 miljoonaa kissaa, kun koiria oli 6,8 miljoonaa. Keskimääräinen kissatalo- us käyttää lemmikkiinsä en elämän aikana lähes 1,8 miljoonaa jeniä eli noin 11 000 euroa. Kissojen ympärille onkin syntynyt valtava bisnes. Kansai-yliopiston eme- ritusprofessori Katsuhiro Miyamoto arvioi, että kissat tuovat Japanin talo- uteen rahaa muun muassa lemmikki- ruokien, kissatuotteiden, kissakahvi- loiden ja kirjojen kautta. Vaikutus on hänen mukaansa lähes yhtä suuri kuin vuoden 2025 Osakan maailmannäyt- telyn talousvaikutus. Kissoilla on Japanissa myös pitkä ja erityinen historia. Niiden uskotaan saapuneen maahan Kiinasta Naran kaudella 700-luvulla. Temppeleissä kissojen tehtävänä oli suojella pyhiä kirjoituksia jyrsijöiltä. Vähitellen nii- hin alettiin liittää myös mystisiä ja on- nea tuovia ominaisuuksia. Tunnetuin japanilainen kissasym- boli on maneki neko, tassuaan kohot- tava onnenkissa, joita näkee nykyään erityisesti kaupoissa ja ravintoloissa. Sen esikuvana pidetään Tokiossa si- jaitsevaa Gōtokuji-temppeliä, johon liittyy tarina kissasta, joka legendan mukaan pelasti feodaaliherran sala- maniskulta houkuttelemalla tämän pois puun alta. Kissojen suosio näkyy myös kirjal- lisuudessa. Kirjailija Natsume Sōsekin klassikkoromaanista I Am a Cat aina Haruki Murakamin teoksiin saakka kissat ovat olleet näkyvä osa japani- laista kulttuuria. Kissojen tulevaisuus ei kuitenkaan ole Japanissakaan täysin turvattu. Ja- panin väestö vähenee ja ikääntyy, mikä voi tulevaisuudessa tarkoittaa myös vähemmän lemmikinomistajia. Tois- taiseksi japanilaiset kissat voivat kui- tenkin nauttia asemastaan maan ra- kastettuinaja erittäin tuottoisinalemmikkeinä. Lähde: theguardian.com, 27.5.2026 Tassuissa 29 varvasta M iksi kissat kaapivat kuvit – teellista hiekkaa hiekka- laatikkonsa ulkopuolelle? Todennäköisin selitys on se, että kyseessä on jäänne niiden evo- luutiohistoriasta. Villikissoilla, joista kesykissat polveu- tuvat, on synnynnäinen vaisto peittää jätöksensä. Se auttaa ehkäisemään sairauksia ja infektioita sekä estää jättämästä selkei- tä hajumerkkejä, joiden avulla pedot ja kilpailevat kissat voisivat paikantaa ne. Kissat ovat säilyttäneet tämän käyttäy- tymisen geneettisen perinnön. Lähde: sciencefocus.com, 16.8.2024 Maneki neko eli onnenkissa on yksi tunnetuimmista, japanilaisista kissasymboleista. Kohotetun tassun uskotaan kutsuvan luokseen onnea ja vaurautta. Japanissa kissat ovat miljardibisnes Hiekkalaatikon kaapiminen voi jatkua vielä sen ulkopuolellakin. Käytöksen taustalla on todennäköisesti kissan evoluutiohistoriasta periytyvä vaisto peittää jätöksensä. Evoluution jäänne 26 KISSAIHMISET Toffee-kissa opettaa isännälleen, Jarmo Kvickille hetkeen pysähtymistä, läsnäoloa, itsensä hyväksymistä sekä mahdollisuuksien näkemistä uhkakuvien sijaan ja myös Jarmon yrittäjänä tarvitsemaa itsenäisyyttä yhdistettynä yhteyteen muiden kanssa. 27h K un tamperelaisen Jarmo Kvickin perheelle tarjot – tiin noin neljä vuotta sitten mahdollisuutta ottaa kis- sanpentu, Kvick innostui välittömästi. Taustalla oli poikkeuksellisesti ajatus siitä, että koska hän ei ole kissaihminen, hänen on ehdottomasti otettava kissa. ’’Elin silloin suurta muutoksen vaihetta elämässäni, eikä kissan ottaminen ollut ikinä edes käynyt mielessäni, sillä olin aina pitänyt itseäni koiraihmisenä. Juuri siksi ajattelin, että kissa tukee muutosta ja tuntui heti omalta’’, Kvick muistelee. Kissa palauttaa elämäniloon Jarmo Kvick oli vannoutunut koiraihminen, mutta keskellä suurta elämänmuutosta hänestä kuoriutui vannoutunut kissaihminen. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Jarmo Kvick Jarmo Kvick kannustaa tutustumaan itseen ja usein lapsuudessa opittuihin toimintamalleihin, jotka eivät välttämättä aikuisena enää palvele omaa hyvinvointia. Jarmo Kvick 44-vuotias. Syntynyt Joutsenossa Etelä-Karjalassa. Asuu Tampereella. Terapeutti, yrittäjä, visionrakentaja, ryhmäliikunnan ohjaaja, turvatekniikan ammattilainen. Naimisissa, kaksi lasta ja Toffee-kissa. Harrastuksina monipuolinen liikunta, ihmisyyden rakenteen tutkiminen ja lukeminen. Elämän motto: Hetkeäkin aikaisemmin olisi ollut aivan liian aikaista. Herkkyys ei ole heikkous, se on yhteys. Kissanpentu tuli perheeseen Kvickin vaimon asiakkaalta ja sain nimekseen Toffee ruskean ja pehmeän pitkän karvansa mukaan. 5-vuoti- as sekarotuinen Toffee on ehtinyt saada myös pennut pari vuotta sitten. Yksi pennuista meni Kvickin appivanhemmille. ’’Toffeen lempinimi on Matami, koska se on synnyttänyt ja tykkää herkuista’’, Kvick esittelee lempinimen taustaa. Oppia kissalta Kvickin perheessä ei aiemmin ollut lemmik- kejä, mutta lapsuutensa hän on elänyt koiran kanssa. Jarmo oli 5-vuotias, kun perheeseen tuli kultainennoutaja. Siitä lähtien hän piti itseään 28 Jarmo Kvick ei ollut ikinä ajatellut ottavansa kissaa, mutta kun mahdollisuus tarjoutui, hän tarttui siihen oitis, eikä ole katunut. henkeen ja vereen koiraihmisenä ajattelematta tarkemmin syitä. ’’Kenties taustalla oli ylisukupolvisia us – komuksia tai lapsuudessa sattuneita huonoja kokemuksia kissoista’’, hän pohtii. Pitkään Kvick toivoikin perheeseen koiraa, mutta koska piti koiran ottamista kerrosta- loon huonona ajatuksena, ei perheeseen otettu lemmikkejä. Toffeen saapuessa Kvick ei osannut vielä täy- sin tulkita omia tuntemuksiaan, miksi kissan ottaminen oli kiehtonut juuri siinä hetkessä. Nyt hän osaa peilata aikaa taaksepäin. ’’Elin keskellä valtavaa kuormitusta, sillä olin vuosia kehittänyt terapiakeskusta. Kai – pasin pysähtymistä, kotona olemista ja itseni hyväksymistä. Nämä tarpeet eivät kuitenkaan olleet tietoisia.’’ Kissa on mahdollistanut Kvickille kaikkea tätä. ’’Kissan kanssa yhteyttä ei tarvitse ansaita suorittamalla, vaan riittää, että pysähtyy, kohtaa toisen olennon ja antaa hetken olla riittävä.’’ Kvick kokee, että koira ei olisi mahtunut intensiiviseen ja kuormittavaan arkeen, sillä koirasta huolehtiminen vaatii enemmän aktii- visuutta: lenkittämistä, muunlaista aktivointia ja yhteyteen hakeutumista. Kissa sen sijaan vain solahti arkeen. ’’Kissa vain on. Se ei vaadi paljon, mutta antaa paljon. Toki pitää huolehtia hiekkalaa – tikko ja ruoka, mutta kissaa ei tarvitse viedä mihinkään. Se on kuin kodin hengetär, joka on aina paikalla.’’ Itsenäinen kuin kissa Kissan seurassa Jarmo Kvick on oppinut itsensä hyväksymistä. ’’Tässä vahvassa suorittamisen yhteiskun – nassa kissa palauttaa tähän hetkeen ja hyväksyy ihmisen sellaisena kuin tämä on. Kissa kat- kaisee ajatukset uhkakuviin ja kuormittaviin ajatuksiin ja auttaa näkemään niiden sijaan myös mahdollisuudet. Kun kissan kanssa on, kierrokset tippuvat ja hermosto laskeutuu läs- näolon tilaan. Sen jälkeen on myös helpompi mennä nukkumaankin’’, Kvick pohdiskelee. Kissoilla onkin hänen mielestään paljon opetettavaa ihmisille. ’’Kissoilla on taitoja, joista ihmiset tarvitse- vat nykyisin muistutusta. Ne osaavat levätä ja palauttavat ihmisenkin kehon tasolle.’’ Oman kuormituksen keskellä kissojen leikki- syys ja villi vapaus ovat Kvickin mielestä tärkeitä muistuttajia elämän iloista. ’’Kissat tekevät asioita omasta tahdostaan. Ne tulevat ja menevät halutessaan, eikä niitä käske- tä. Siinä, missä koira leimaantuu omistajaansa ja miellyttää, kissa säilyttää itsenäisyytensä.’’ Tämän Kvick koki itselleen erityisen mer – kityksellisenä oppina kuormituksen keskellä. Hänen piti opetella ajattelemaan omaehtoisesti alkaessaan yrittäjäksi, mutta siitä huolimatta oleellista oli säilyttää yhteys muihin. ’’Minun täytyy yrittäjänä olla kuin kissa, itsenäinen, mutta riippuvainen muista. Samaan aikaan Toffee on myös muistuttanut siitä, ettei kaiken tarvitse olla tavoitteellista, eikä kaikessa tarvitse olla järkevä, vaan tarvitaan myös ir- tiottoja ja yllätyksellistä elämäniloa.’’ Kvick kannustaakin ihmisiä ottamaan mallia kissoista. ’’Ihmisten pitäisi tulla kehoon ja katkaista informaatiotulva. Käännymme herkästi sym- paattisen hermoston puolelle, mutta elämään tarvitaan iloa, leikkiä ja lepoa.’’ Suvun kissat Kissa sopii tällä hetkellä mainiosti Jarmo Kvickin perheen arkeen. Toffeen pentu, Neffe vierailee säännöllisesti Toffeen leikkiseurana. Kissat viihtyvät yhdessä leikkien ja painien. Appivanhempien elämästä Neffen kanssa on syntynyt myös kirja, kun Kvickin appiukko, kir- jailija Juha Siro kirjoitti Kotikissan päiväkirjan. ’’Yhdestä päätöksestä ottaa kissa on poikinut paljon hyvää’’, Jarmo Kvick hymyilee. Kun jompikumpi perhe on reissussa, toisen kotoa löytyy aina hoitopaikka kissalle. 29 Ihania eläinaiheisia tuotteita sukista keittiöpyyhkeisiin ja mukeihin suomalaisesta verkkokaupasta. Herrasväki Kotkot palveluksessasi. www.kananlento.com ’’Kerran Toffee oli mukana mökkimatkalla, mutta parin tunnin automatka ei ollut yhtään sen juttu, joten sen jälkeen emme ole ottaneet Toffeeta enää mukaan.’’ Valjaissa ulkoilukin on Toffeen mielestä hur- jan jännittävää, vaikka se vikkelänä saattaakin joskus myös pujahtaa rappukäytävään karkuun. Toffeen lempipaikka kotona on korkea kiipeilypuu, jonka päällä on pehmeä paikka loikoiluun ja ympäristön tarkkailuun. Osan yöstä Toffee nukkuu siellä, mutta usein se myös hakeutuu huomaamattomasti sängyn jalkopäähän. Yhteistä arkea Toffee-kissa on sulattanut koko perheen sydä- met. Sen tapa hakeutua yhteyteen ei kuiten- kaan ole niinkään syliin hakeutumista, vaan ennemmin se tulee eteisen pöydälle vastaan tai jalkojen juureen loikoilemaan. ’’Toffee on varsin koiramainen kissaksi. Se tulee vieraitakin vastaan ja katsoo syvälle silmiin sen sijaan, että menisi piileskelemään. Aamuisin Toffee vaatii herkkuja maukumalla, eikä lopeta, ennen kuin on niitä saanut.’’ Toffee on säilynyt terveenä. Se on leikattu pentujen saamisen jälkeen. ’’Toffeen hoitaessa pentuja oli hienoa seurata emon välittämistä, pentujen hoivaamista ja elämän vaalimista. Vaimoni ruokki Toffeeta silloin pesään, koska se ei poistunut pentujen luota edes syömään’’, Kvick muistelee. Toffee on aina ollut sisäsiisti ja opetti pen – tunsakin tekemään tarpeet hiekkalaatikolle. Leluista Toffee ei juuri piittaa, ainakaan kau – pasta ostetuista. Parhaita leikkivälineitä ovat lattioilta löytyvät esineet, kuten hiuspompulat. Myös kepin päässä olevaa sulkaa tai rapisevaa muovipussia on kiva jahdata. ’’Toffee tykkää myös härnäämisleikistä, jossa se läpsii tassullaan ollessaan raapimispuussaan olevassa kotelossa. Iltaisin tulee iltavillit, jol- loin Toffee juoksee pitkin kämppää ja hyppii sängyille.’’ Perheen tytär on opettanut Toffeelle myös temppuja. Kissa osaa esimerkiksi antaa tassun sekä kieriä ja pyöriä. ’’Toffee tottelee, kun tekee temppuja, mutta muuten sitä ei voi käskeä’’, Kvick naurahtaa. Toffeen ruokavalio koostuu laadukkaista nappuloista, seistä, jauhelihasta ja keittopohjai- sista pusseista, joista se tykkää lähinnä lipittää liemen. Jarmo Kvick kokee elävänsä tällä hetkellä vahvasti kutsumuksessaan. Osana suurta elä – mänmuutosta Toffee on ollut mukana matkal- la kohti omannäköistä elämää. Kvick toimii Tampereella toimivan terapia-koulutuskeskus Flexio Oy:n vision rakentajana sekä terapeuttina ja mentorina. ’’Käytän työssäni IFS-terapiamallia, ratkai- sukeskeistä terapiaa sekä elämänkokemuksen tuomaa viisautta.’’ Jarmo Kvick kouluttautui ensin ratkai – sukeskeiseksi lyhytterapeutiksi (HPI) ja sen jälkeen Internal Family Systems -terapeutiksi (IFS) Tanskassa. Lisäksi hänelle on kertynyt lukuisia lyhytkoulutuksia tutkimusmatkal – laan ihmismielen ja psyykeen rakenteisiin. IFS-terapiassa huomioidaan vahvasti kehon ja mielen yhteys. Se vaikuttaa Kvickin mukaan molempiin suuntiin. ’’IFS-terapiassa kylvetään siemeniä kehol – liseen työskentelyyn ja kokemiseen. Kaikki eivät heti pysty vastaanottamaan esimerkiksi kosketusta, mutta kun siihen kykenee, turval- linen kosketus voi auttaa hermostoa uudelleen järjestymään.’’ Siksi keho ja mieli pitää saada yhteyteen.’’Esimerkiksi jomotus tai kipu jossain kohdassa kehoa voi odottaa oman tarinansa ker- tomista ja kuulemista. Ne eivät ole välttämättä sairauden signaaleja, vaan jotain syvempää.’’ Kun asiakas kertoo tarinansa terapeutille, moni heistä kuulee sen itsekin ensimmäistä kertaa. Jo pelkästään asioiden ääneen sano – minen voi saada kehon jännitykset ja kivut laantumaan’’, Jarmo Kvick toteaa. ,, Oman kuormituksen keskellä kissojen leikkisyys ja villi vapaus ovat tärkeitä muistuttajia elämän iloista. ,, 30               SAKSITTUA Koonnut: Maija Salmi Hellyyden puute ajaa kissan rikkomaan kotia Ursula ja pennut hylättiin Parhaat kaverukset Kissa ja lapset voivat elää onnellisesti yhdessä, kunhan kissan tarpeet otetaan huomioon ja lapsia opetetaan käsitte- lemään lemmikkiä oikein. Opeta lapselle oikeat tavat: Lapsel – le pitää opettaa, ettei kissaa saa vetää hännästä tai nostaa väärin. Kissan pi- tää antaa rauhoittua, kun se vetäytyy omiin oloihinsa. Valvo tilanteita: Älä jätä pientä las – ta ja kissaa koskaan ilman valvontaa. Ryömivä vauva saattaa yllättää tai pe- lästyttää herkän kissan. Tarjoa pakopaikkoja: Kissalla pi – tää olla korkeita paikkoja tai omia, rau- hallisia huoneita, minne lapsi ei pääse. Valitse sopiva rotu tai luonne: Jot – kut kissat nauttivat vilkkaasta menosta, kun taas osa vaatii rauhallisen kodin ilman pieniä lapsia. Lähde: kissaguru.fi Kiintymyksen merkit Kissa osoittaa hellyyttä ja kiintymystä monilla tutuilla tavoilla, kuten kehrää- mällä, puskemalla päätään ja hakeu- tumalla nukkumaan ihmisen lähelle.Kehrääminen: Kissa kehrää, kun sillä on hyvä ja turvallinen olo. Puskeminen: Kissa hieroo päätään tai poskeaan ihmiseen jättäen omat tuoksumerkkinsä. Silmien siristely: Hidas silmien räpyttely tai siristely on kissan oma ”rakkaudenosoitus” ja merkki luotta- muksesta. Hännän pää pystyssä: Kun kissa kävelee ihmisen luokse häntä pystys- sä ja hännänpää hieman koukussa, se tervehtii iloisesti. Maitopolkeminen: Kissa saattaa polkea tassuillaan pehmeää alustaa tai syliä, mikä muistuttaa sen pentuajan turvallisista hetkistä emon luona. Kissa ja lapsi voivat olla toistensa hyvät kaverit. Kissalle on tärkeää tarjota seuraa, toi- mintaa ja mahdollisuus toteuttaa luon- taista käyttäytymistään. Kissalla on sisäsyntyinen metsästys- vietti, minkä takia sen kanssa on syytä leikkiä päivittäin. Jos huomiota ei tule kissan mielestä riittävästi, ilmenee se stressaantumisena ja masentumisena. Vaikka kissaa pidetään itsenäisenä eläimenä, tarvitsee se ihmisten tavoin hellyyttä, rakkautta ja huomiota. Jos kis- sa ei saa riittävää huomiota, voi esiintyä häiriökäyttäytymistä. Stressaantunut tai masentunut kissa voi ruveta esimerkiksi merkkailemaan, raapimaan sekä kynsi- mään huonekaluja ja tapetteja. Muutokset, kuten muutto uuteen asuntoon tai vaikkapa uusi perheenjä- sen saattavat ahdistaa ja masentaa kis- saa. Se näkyy vetäytymisenä ja häiriö- käyttäytymisenä. Häiriökäyttäytymisen voi kitkeä pois huomioimalla kissaa leikin avulla. Kis- sat ovat luontaisesti hyvin uteliaita, jo- ten leikki sujuu niiltä hyvin. Erityisesti sisäkissat ovat alttiita ma- sennukselle. Jos asunnossa on parveke, voi sen verkottaa kissan ulkoilupaikaksi. Sisätilat kannattaa sisustaa käyttäytymis- tarpeita ajatellen kiipeilypuilla ja -tasoilla sekä raapimapuilla. Myös ulkoiluttami- nen valjaissa tuo vaihtelua kissan arkeen. Häiriökäyttäytyminen jää suuressa osassa pois, kunhan kissa saa tarpeek- si huomiota. Lähde:yle.fi                                Vain joka viides löytöeläinkoteihin toimitetuista löytökissoista haetaan takaisiin omaan kotiinsa. Kissaemo ja sen pennut löytyivät luon – toon hylättyinä Päijät-Hämeestä elo- kuussa. Paikallinen eläinsuojeluyhdis- tys loukutti kissat turvaan eläintalolle. Pennut olivat iältään 5–6-viikkoisia, kun ne löydettiin emonsa kanssa luon- nosta. Pentue haluttiin nimetä samalla alku- kirjaimella, ja kirjaimeksi valikoitui U. Emosta tuli Ursula ja pennut saivat ni- mekseen Unna, Unikko, Untuva, Uppis ja Usva. Pennut olivat löydettäessä fluns- saisia ja täynnä punkkeja. Osan silmät olivat pahasti tulehtuneet. Emo ja pen- nut vietiinkin heti eläinlääkäriin. Nii- den kunto tarkistettiin ja ne saivat tar- vittavaa hoitoa. Nyt Ursula, Unna, Unikko, Untu- va, Uppis ja Usva asustavat Päijät-Hä- meen eläinsuojeluyhdistyksen eläinta- lolla, missä ne viettävät kissanpäiviä ja nauttivat hellästä hoivasta. Emo ja pen- nut ovat onnellisia, kun saavat vihdoin olla turvassa. Nyt niillä on puhtaat pe- dit, ruokaa ja mahdollisuuksia leikkiin. Pennut ovat pian valmiina loppuelä- män kotia varten. Kissat leikataan en- nen kotiuttamista. Suomessa hylätään joka vuosi yli 20  000 kissaa. Hylättyjen kissojen kohtalo on usein karu. Osa kissoista kuolee luontoon, näl- kään tai pakkasten myötä kylmyyteen. Lähes 10 000 kissaa päätyy joka vuosi löytöeläintaloihin, mutta vain joka viides niistä haetaan takaisin omaan kotiinsa. Löytöeläintaloihin päätyneille kissoille yritetään etsiä uutta kotia, mutta osa jou- dutaan lopettamaan villiintyneisyyden tai sairauksien takia. Lähde: sey.fi 31 KISSAKUVIA Kuvaa kissaasi ja sanoita sen tuntoja. Lähetä kuvat ja tekstit Kissafani-lehteen sähköpostiosoitteeseen reetta.ahola@karprint.fi.  Mammalla on niin paljon erilaisia ja erivärisiä lankoja, että niiden testaaminen aivan uuvuttaa.  Mamma, tänään et tule läppärille! Nyt pidät kyllä vapaapäivän.  Välillä on hyvä nojata papan turvalliseen käsivarteen.  Naapuri tuli kylään. Täytyykin vähän vahtia sen tekemisiä.  Mamman lankakori on paras nukkumapaikka, mutta toki muitakin koreja ja laatikoita täytyy kokeilla!  Pehmeää harmaata lempivilttiä on ihana kopristella tassulla. Yhtä vekkuli kuin pentuna! Parkanossa Pirkanmaalla asuva maa – tiaiskissa Väiski on syntynyt 30.5.2015. ’’Väiski-kissamme on jo 11-vuotias, mutta ikä ei tunnu poikaa painavan. Kun sille päälle sattuu, niin se on yhtä vekkuli kuin pentuna’’, Väiskin mamma Merja Pihlajamäki kertoo. Merja kuvasi Väiskiä ja sanoitti sen tuntoja.      32 ISOT KISSAT Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Annika Sorjonen/Korkeasaari Korkeasaaren Kissalaakson aasianleijona Kalyana tuoksuttelee talvisen päivän ilman alaa. Korkeasaaren kissaeläimistä ainoastaan Intian luoteisosissa luonnostaan elävä aasianleijona ei ole tottunut kylmään talveen, mutta Korkeasaaressa ne viihtyvät talvellakin ulkona. Isot kissat viihtyvät pirteässä talvisäässä 33h K orkeasaaren Kissalaaksossa elelee aasianleijonia, amurintiikereitä, amurinleopardeja, lumileopar- deja sekä pienempiä kissapetoja, kuten amurinleopardikissoja, metsäkissoja, manuleita ja myös Suomen suurpetoihin kuuluva ilves. ’’Kahdelle kissapetolajille on syntynyt tämän kevään ja kesän aikana pennut. Manulinaa- ras synnytti on kolme pentua ja äärimmäisen uhanalainen amurinleopardinaaras sai kaksi pentua’’, kertoo Korkeasaaren viestinnän asian- tuntija Mari Lehmonen . Kissalaakson vastaava eläintenhoitaja Jonne Stenroth kertoo, että Korkeasaaren kissaeläi- mistä ainoastaan aasianleijona, joka elää Intian luoteisosissa, ei ole luonnossa tottunut kylmään talveen. 34 Amurinleopardi Inga tutkii jouluisasti pakattua ruokavirikettä. Sisältö kiinnostaa käärettä enemmän! ’’Korkeasaaren eläintarhan Kissalaakson aa- sianleijonalaumassamme elelee kaksi naarasta, jotka ovat asuneet pitkään Korkeasaaressa sekä nuori uros Tarak, joka muutti Korkeasaareen Saksasta Schwerinin eläintarhasta vuosi sitten’’, Stenroth esittelee. E läintenhoitaja Stenrothin mukaan kesällä leijonat nauttivat paahteisesta kesäkelistä ja loikoilevat aurinkoisilla kallioilla. ’’Talvella pidämme niille avoimina lämmitetyt sisätilat, jotta ne voivat kulkea, miten kulloin- kin haluavat.’’ Korkeasaaren Kissalaaksossa leijonille, ku- ten muillekin kissoille, laitetaan talvisaikaan sisällä ja ulkona lepäilyä varten lisäksi lämpimät olkipunkat. Stenrothin mukaan myös amurintiikereitä varten sisätiloja pidetään talvisin auki, jotta niillä olisi valinnanvaraa erilaisista tilavaih – toehdoista, vaikkakaan laji ei ole lainkaan kylmänarka. ,, Talvella pidämme niille avoimina lämmitetyt sisätilat. ,, 35 kissafani.fi Korkeasaareen kesällä syntyneistä manulin ja amurinleopardin pennuista sekä lajien kansainvälisistä suojeluohjelmista, joissa Korkeasaari on mukana. LUE VERKOSTA Paksuturkkiset manulit pärjäävät hyvin pakkasilla, kuten Korkeasaarenkin Arkas-niminen manuli. Sen sijaan syvässä lumihangessa manulit eivät yleensä viihdy. Niiden pienillä töppöjaloilla on hankala kulkea upottavassa hangessa. Lumileopardi Taruna raapii puuta aivan kuin kotikissat konsanaan omaa raapimispuutaan. Korkeasaaren amurintiikeri Odeya valppaana lumihangessa. Lumisiin ja kylmiin olosuhteisiin sopeutunut amurintiikeri elää luontaisesti Venäjän kaukoidässä Itä-Siperian metsissä, erityisesti Amur- ja Ussurijokien alueilla. Pieniä populaatioita esiintyy myös Kiinan koillisosissa lähellä Venäjän rajaa. Amurintiikeri on erittäin uhanalainen. Luonnossa niitä arvioidaan elävän enää vain noin 500 yksilöä. Korkeasaari on mukana amurintiikerien suojeluohjelmassa. Korkeasaaressa on ollut amurintiikereitä 1960-luvulta lähtien.  Tällä hetkellä niitä on kolme. Odeyan emo Sibiri sekä syksyllä 2025 puolalaisesta Opolen eläintarhasta Korkeasaareen muuttanut nuori uros Odris.Stenroth kertoo, että amurintiikerin pennut tykkäävät kovasti, kun tulee talvi ja on lunta. ’’Lumi on tämän kesäisille amurinleopardin pennuillemme, Sashalle ja Siennalle uusi asia, jota ne varmasti hyödyntävät leikeissään!’’ Myös Korkeasaaren Kissalaakson pikkukis- soilla eli metsäkissoilla,amurinleopardikissoilla ja manuleilla on talvella halutessaan pääsy sisätiloihin. Kyseiset pikkukissat varautuvat talveen tankkaamalla ravintoa ja kasvattamalla rasvakerrostaan. ’’Niiden paino voi nousta parikin kiloa. Isot- kin kissapetomme tankkaavat, mutta niillä ero kesä- ja talviajan painossa ei ole niin huomat- tava kuin pikkukissoilla.’’ Stenrothin mukaan paksuturkkiset manulit pärjäävät pakkasilla erityisen hyvin, mutta laji ei yleisesti viihdy syvässä lumessa, jossa niiden on hankala kulkea pienillä töppöjaloilla. ’’Jos tulee enemmän lunta, lapioimme ma – nuleille oman lumilabyrintin , jotta niiden olisi helpompi liikkua siellä.’’ Isoista kissoista Stenroth toteaa, että vaikka esimerkiksi leijonilla ei ole varsinaista talvi- turkkia, niin nekin kasvattavat talveksi pak- summan karvan. J oulu on Korkeasaaren Kissalaakson kis- sapedoille yksi päivä muiden joukossa. ’’Hoidamme eläimet hyvin vuoden jo – kaisena päivänä. Tarjoamme ruuan aina virikkeellisesti, eli siten, että kissapedot joutuvat tekemään töitä ravintonsa eteen, ku- ten esimerkiksi repimään sen juuttisäkkien sisältä, pahvilaatikosta, benjiköydestä tai kii – peilypuusta. Ravintona käytetään myös ko- larieläimiä, joissa on karvoineen kaikkineen hyvää askarreltavaa petoeläimille’’, Stenroth esittelee Kissalaakson ruokavaliota. Joulun tienoissa Kissalaakson eläimillä voi nähdä jouluteemaisia virikepaketteja, joihin on piilotettu ruokaa. ’’Kissapetojamme ruokaa peittävä lahjakää- re ei kiinnosta. Niille on pääasia, että sisältä löytyy syötävää!’’ Korkeasaaren Kissalaakson eläintenhoitaja Jonne Stenroth naurahtaa. 36 KISSAYRITYS Työssä ja vapaa-ajalla Prima Pet Premium Oy:n innovaatiojohtaja Reija Hoffrénilla yhdistyy sama kiinnostus: halu ymmärtää yhä paremmin kissoja ja koiria sekä ravitsemuksen merkitystä lemmikin hyvinvoinnille. 37 P rima Pet Premium Oy:n innovaatiojohtaja Reija Hoffrén toteaa, että kis- san märkäruoan matka raaka-aineesta valmiiksi tuotteeksi on yllättävän pitkä. ’’Siihen sisältyy kulut – tajatutkimusta, reseptien suunnittelua ja optimointia, koe-eriä, maistuvuuden arviointia, pakkaussuunnittelua ja tuot- teiden valmistusta. Lopulta edessä on kaikkein vaativin arvioija eli kissa itse.’’ Hoffrén kertoo, että esimerkiksi Da- gsmark-kissanruokien valmistuksen eri vaiheissa työskentelee kaksi tsekkiläisen, perheomisteisen Vafo-konsernin suoma- laista sisaryritystä: Prima Pet Premium ja Dagsmark Petfood. Myös Nokialla lemmikkien kuivaruokaa valmistava Vafo Finland kuuluu Vafo-konserniin. ’’Bränditalo Prima Pet Premium kehittää ja myy Dagsmark-tuotteita. Dagsmark Petfood puolestaan on mär – käruokien valmistukseen erikoistunut tehdas, joka toimii Loimaan Mellilässä Varsinais-Suomessa. Dagsmark Petfood valmistaa Dagsmark-brändillä kissan märkäruoat, jotka niiden myynnistä vas- taava Prima Pet on kehittänyt. Tuotteet ovat myynnissä ruoka- ja sekatavarakau- poissa kautta maan’’, Hoffrén selvittää. Pääsääntöisesti kotimaista Hoffrén korostaa, että uuden kissanruoan suunnittelu alkaa jo kauan ennen en- simmäistä koekeittiössä valmistettua koe-erää. Kuluttajatutkimusten avulla selvitetään, mitä kissanomistajat ruoal- ta toivovat ja millaisiin tarpeisiin uusia tuotteita kehitetään. Dagsmarkin kissan märkäruokien tuotekehityksessä huomi- oidaan saatavilla olevat ja tehtaan tuo- tantoon soveltuvat suomalaiset liha- ja kalaraaka-aineet. Kissa, vaativin arvioija Märkäruoan raaka-aineet käyvät monimuotoisen tuotekehitysmatkan, ennen kuin ne päätyvät valmiiksi tuotteeksi kissankuppiin. Teksti: Reetta Ahola Kuvat: Prima Pet Premium Oy ’’Dagsmarkin kissan märkäruoissa ei käytetä viljoja, joten uuden tuotteen reseptiä lähdetään rakentamaan kissan tarpeiden, kuluttajien toiveiden ja käytet- tävissä olevien kotimaisten eläinperäis- ten raaka-aineiden ympärille’’, Hoffrén kertoo. ’’Testaamme myös lemmikkiruokaan soveltuvia uusia proteiineja ja teemme maistuvuustestejä lemmikeillä. Esimer- kiksi Pekilo-sieniproteiinia sisältävien koiran kuivaruokien testimaistatukset ovat juuri käynnissä. Dagsmarkin kis – san märkäruoassa on jo pitkään käytetty mustasotilaskärpäsen toukkia yhtenä proteiinina. Ne ovatkin erinomainen proteiinilähde’’, hän sanoo. Kun brändilupaukseen sopiva tuo – teidea on syntynyt, alkaa varsinainen tuotekehitystyö. ’’Yksittäinen raaka-aine ei vielä rii – tä hyvään kissan täysravintoon, vaan tuotekehittäjän tehtävänä on rakentaa jokaiselle suunnitellulle tuotteelle so – piva ravitsemuksellinen kokonaisuus’’, Hoffrén kertoo. Kissan ravitsemukselliset tarpeet myös muuttuvat sen elämän aikana. ’’Hyvä esimerkki elämänkaariajatte- lustamme on Dagsmarkin uusi pateesar- ja. Sen tuotteet on suunniteltu kissan eri elämänvaiheisiin: pennulle ja juniorille, aikuiselle, steriloidulle aikuiselle, seni- orille ja iäkkäälle kissalle.’’  Dagsmarkin kissan märkäruokien tuotekehityksessä huomioidaan, miten kissan ravitsemukselliset tarpeet muuttuvat sen elämäkaaren eri aikoina. 38 Hoffrénin mukaan ensimmäinen re- septi on harvoin se lopullinen.Tuoteke- hityksen aikana valmistetaan koe-eriä ja testataan tuotteita. Reseptejä ja työohjeita muokataan tulosten perusteella. ’’Kissanruoan maistuvuuteen vaikut- tavat reseptiin valittujen raaka-aineiden lisäksi se, miten raaka-aineita käsitellään, millainen niiden mikrobiologinen laatu on sekä millainen on koko valmistus- prosessi aina kypsennykseen saakka. Pienikin poikkeama raaka-aineessa tai valmistuksessa voi vaikuttaa valmiin ruoan tuoksuun ja makuun, jotka kissan tarkka nenä haistaa. Kissat ovat erittäin vaativia asiakkaita’’, korostaa Hoffrén. Tuoksu, maku ja rakenne Kissa voi tehdä ensimmäisen päätöksensä ruoasta jo ennen kuin se on maistanut suupalaakaan. ’’Kissan hajuaisti on huomattavasti ihmisen hajuaistia tarkempi. Ruoan tuoksulla on tärkeä merkitys siinä, lähestyykö kissa ruokaa ja alkaako se syödä’’, sanoo Hoffrén. Hajujen avulla kissa arvioi muun muassa ympäristön tuttuutta ja tur – vallisuutta. ’’Joskus ympäristön haju ja ruokailu- kokemus voivat yhdistyä siten, että aiem- min maistunut ruoka ei enää kelpaa.’’ Hoffrén painottaa, että tuoksun hy – väksyminen on vasta ensimmäinen testi. ’’Kissat ovat usein tarkkoja myös ruoan rakenteesta. Yksi kissa syö liha – palat kastikkeesta, toinen lipoo kastik- keen ja jättää palat kuppiin. Kolmannelle kastike ei kelpaa lainkaan, mutta hyytelö maistuu. Jollekin sileä patee on ehdoton suosikki.’’ Variaatioita riittää lähes yhtä paljon kuin on kissojakin. ’’Tärkeintä onkin löytää omalle kis – salle sopiva märkäruokavaihtoehto, sillä märkäruoalla on kissan ruokavaliossa yksi erityisen hyödyllinen ominaisuus: korkea kosteuspitoisuus. Kissan luon – tainen janontunne on heikko, minkä vuoksi osa kissoista juo niukasti. Kissa saa märkäruoasta ison osan päivittäisestä nesteen tarpeesta’’, muistuttaa Hoffrén. ’’On myös tärkeää, että kissalle on aina tarjolla raikasta vettä’’, hän lisää. Dagsmark Petfoodin tehtaalle Melli- lään kotimaiset liha- ja kalaraaka-aineet kulkevat kylmäketjussa aina valmistuk- seen saakka. Käytettävät raaka-aineet ovat elintarviketuotannon sivuvirtoja. Tehtaalla raaka-aineet käsitellään työ – ohjeen mukaisesti, valmistetaan reseptin mukainen massa ja lopuksi annostellaan pakkauksiin. ’’Kaikki Dagsmarkin kissan märkä – ruoat kypsennetään omissa yksittäis- pakatuissa pakkauksissaan. Riittävän korkea lämpötila steriloi tuotteen, minkä ansiosta avaamaton märkäruoka säilyy huoneenlämmössä ilman lisättyjä säi – löntäaineita‘‘, kertoo innovaatiojohtaja Hoffrén. Dagsmark Petfoodin omistaja Vafo Group on viime vuosina investoinut Mellilän tehtaan märkäruokatuotantoon yli kaksi miljoonaa euroa. Investoinnit liittyvät tehtaan tuotantokapasiteetin laajentamiseen ja toiminnan tehosta – miseen. Mellilän tehtaalla työskentelee noin 20 henkilöä. Kissasta perheenjäsen Prima Petin innovaatiojohtaja Reija Hoffrén pohdiskelee, miten olennaisesti kissan asema lemmikkinä on muuttunut. ’’Kissojen määrä kasvaa, mutta sa- malla muuttuu myös tapa, jolla niihin suhtaudutaan. Kissa on yhä vahvemmin perheenjäsen, jonka ravitsemukseen, terveyteen ja hyvinvointiin halutaan panostaa.’’ Muutos näkyy hänen mukaansa myös lemmikkiruokamarkkinassa. ’’Perinteisesti monet uudenlaiset tuotteet ja ruokien funktionaaliset eli terveysvaikutteiset ominaisuudet ovat ensin tulleet koirille, mutta kissat ovat ottamassa etumatkaa kiinni. Vuoden 2026 kansainvälisillä Interzoo-lem – mikkimessuilla nähtiin kasvava määrä nimenomaan kissoille suunniteltuja funktionaalisia ruokia ja herkkuja. Sa – malla ymmärrys kissasta tarvitsee lisää tutkimusta.’’ Kissan hyvinvointi ja arvostus per – heenjäsenenä ovat yksi Prima Petin stra- tegista painopisteistä. Prima Pet tukee Helsingin yliopiston CatRisk-tutkimusta 150 000 eurolla. Siinä tutkitaan ravitse- muksen ja ympäristötekijöiden yhteyksiä kissojen terveyteen ja sairauksiin. ’’CatRisk-tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat kissojen terveyteen, ja sitä kautta auttaa meitä kaikkia kissanomistajia ymmär- tämään lemmikkimme hyvinvointia entistä paremmin’’, sanoo Hoffrén. Hänellä eläimet ovat aina olleet kiin- teä osa elämää. ’’Perheessäni on aina ollut kissoja ja koiria. Tällä hetkellä kotonani arkea ja- kavat 16-vuotias maatiaiskissa Harmi ja 6-vuotias norwichinterrieri Pablo. Myös työurani on rakentunut nelijalkaisten ruokakuppien ympärille. Olen työsken- nellyt lähes koko urani ajan koirien ja kissojen ruokien parissa niin kotimai – sessa lemmikkiruokateollisuudessa kuin lemmikkibränditaloissakin.’’ ,, Tuoksun ohella kissat ovat usein tarkkoja ruoan rakenteesta. ,, 39 HOITO Y hteinen tekeminen tarjoaa kissalle mahdollisuuksia käyttää luontaisia taitojaan ja on ennen kaikkea mu- kavaa yhdessä tekemistä oman ihmisen kanssa. Harrastamisen ei tarvitse tarkoittaa uu- den taidon opettelua, vaan se voi olla myös leikkimistä, ympäristön tutkimis- ta tai muuta yhteistä tekemistä kissan omista kiinnostuksenkohteista lähtien. Kissan kanssa voi opetella erilaisia taitoja ja temppuja sekä harjoitella kehonhallin- taa tasapainoillen, kiipeillen ja esteitä ylit- täen. Aivotyötä voi tarjota ratkaisemalla pulmia, etsimällä herkkuja ja erilaisilla hajutyöskentelyharjoituksilla. Valjaisiin ja ulkoiluun tottuneelle kis- salle ulkoilu voi puolestaan olla mielekäs tapa tutkia ympäristöä. Myös arjen tai- tojen opettelu voi olla yhteistä tekemistä. Kuljetuskoppaan menemistä, kynsien leikkausta ja turkinhoitoa voi harjoitella pienin askelin palkitsemiseen perustuen. Kaikki kissat eivät innostu samoista asioista. Yksi pitää uuden oppimisesta ja ongelmanratkaisusta, toinen etsimises- tä ja ympäristön tutkimisesta ja kolmas vauhdikkaasta agilityesteradasta. Olennaista on löytää juuri omalle kissalle sopivaa tekemistä ja antaa sen osallistua omista lähtökohdistaan. Pie – netkin hetket yhteistä tekemistä voivat olla kissalle merkityksellisiä. Me Cat Academyssa autamme löytämään kis – saperheille sopivia tapoja aktivoitua ja harrastaa. Aktivointikoulutuksessa te – kemistä voidaan rakentaa kissan omien kiinnostuksenkohteiden ja taitojen ym- pärille, aina kissan ehdoilla ja palkitse- miseen perustuen. Parhaimmillaan harrastus on mukava yhteinen hetki, joka vahvistaa kissan ja ihmisen välistä suhdetta. Tämän artikkelin kirjoittajien, Salla-Mari Kostian ja Päivi Ylikorven Cat Academyn tavoitteena on tukea kissan hyvinvointia sen elämänkaaren jokaisessa vaiheessa. ’’Myös monien arjen taitojen opettelu voi olla yhteistä tekemistä kissalle ja sen omalle ihmiselle’’, muistuttavat kissojen käyttäytymisen ja ruokinnan asiantuntijat Päivi Ylikorpi (vas.) ja Salla-Mari Kostia. Kuva: Pinja Waris Yllättävän paljon! Mitä kissan Mitä kissan kanssa voikanssa voi harrastaa? harrastaa? Teksti: Salla-Mari Kostia ja Päivi Ylikorpi 40 TERVEYS L eikki on eläinkouluttaja Jaa – na Pohjolan mukaan yksi kis – san hyvinvoinnin keskeisistä osa-alueista, erityisesti sisäkis- salla. Leikin kautta kissa saa liikuntaa, ylläpitää psyykkistä hyvinvointia ja toteuttaa lajityypillisiä tarpeitaan. ’’Leikki lievittää kissan stressiä. Leik- kiessään kissa voi juoksennella ja ottaa spurtteja.’’ Toisaalta kissan leikki viestittää omistajalle paljon, sillä hyvinvoiva kissa leikkii. Leikin loppuminen voikin olla ensimmäinen merkki siitä, ettei kissalla ole kaikki hyvin. ’’Esimerkiksi väärä ruokavalio tai fyysinen sairaus voi johtaa leikin lop – pumiseen’’, Pohjola kertoo. Iän myötä osa leikkimuodoista saattaa jäädä pois esimerkiksi fyysisten rajoit- teiden vuoksi. ’’Siksi olisi hyvä, että kissa on jo pentuna oppinut leikkimään useilla Leikki ylläpitää kissan terveyttä Kissa tarvitsee leikkiä toteuttaakseen lajityypillisiä tarpeitaan sekä lievittääkseen stressiä. Omistaja voi kannustaa kissaa leikkimään eri tavoin. Teksti: Terhi Niinimäki Leikki on erityisen tärkeää sisäkissoille, sillä se korvaa ulkona tapahtuvaa lajityypillistä käyttäytymistä, kuten saalistusta. 41 eri tavoilla, jotta jokin leikkitapa jäisi rajoitteidenkin jälkeen jäljelle’’, Pohjola pohtii. Kissan pitäisi leikkiä koko ikänsä. Pennut leikkivät luonnostaan enem – män kuin vanhemmat kissat, joten lei- kin määrä voi iän myötä vähentyä ja sen räjähtävyys pienentyä. Pohjola kuitenkin korostaa, että tärkeää on, että kissa syttyy ja innostuu leikistä seniorinakin edes hetkeksi. Leikin määrässä ja laadussa on myös yksilöllisiä eroja. ’’Osa kissoista tykkää leikkiä vain toi- sen kissan kanssa, osa omistajan kanssa, osa leluilla ja osa ilman leluja esimerkiksi piilosta.’’ Kissan leikki muotoutuu pitkälti sen mukaan, miten se on oppinut leikki- mään. Pentuiän sosiaalistuminen, opi- tut taidot ja mahdollisuudet määrittävät paljon myös myöhemmän iän leikkiä. Siksi jo kasvattajalla tarjotut mahdolli – suudet leikkiin vaikuttavat läpi elämän. Omistaja voi silti tarjota kissalle erilaisia virikkeitä ja mahdollistaa erilaisia leikin muotoja. ’’Joskus kissalle tarjotaan vain yhtä tapaa leikkiä ja kun kissa ei siitä innostu, ajatellaan, ettei se halua tai osaa leikkiä.’’ Tyypillinen virhe on ostaa kaupasta kissanlelu ja todeta, ettei kissa innostu leikistä. ’’Pitäisi miettiä, minkälainen lelu ja leikki sopii juuri omalle kissalle. Yksin- kertaiset, kotoa löytyvät jutut ovat usein parhaita leluja, kuten leipäpussin sulkija.’’ Pohjola kannustaakin ihmistä ole- maan utelias kissan leikin suhteen ja etsimään erilaisia mahdollisuuksia tukea ja kannustaa kissaa leikkimään. Lajityypillistä saalistusta Muokkaamalla ympäristöä kissan liikku- mista tukevaksi omistaja voi edesauttaa kissan leikkiä ja fyysistä aktiivisuutta. Esimerkiksi hyllyt kannustavat kiipeä – mään. ’’Leikin pitäisi olla monipuolista liikkumista. Harva kissa kuitenkaan ottaa spurtteja yksin, joten erityisesti ainoaa kissaa pitäisi leikittää’’, Pohjola muistuttaa. Kissa on saalistava eläin, joten suuri osa sen leikistä perustuu saalistamiseen. ’’Sisäkissoilla ei ole mahdollisuuksia saalistaa, joten leikillä voidaan mahdol- listaa saalistuskäyttäytymisen eri osia. Parhaimmillaan se on kissan näkökul – masta yhtä hyvää kuin oikea saalistus.’’ Pohjola kannustaakin miettimään leikkihetkiä saalistuksen kautta. ’’Monet lelut matkivat kissan saali – seläimiä ja herättävät kissan mielenkiin- non liikkumisellaan. Myös seniorikissat innostuvat tällaisesta leikistä.’’ Lelun voi esimerkiksi piilottaa viltin alle ja liikutella siellä. Yksinkertainen, nostuminen. Pienikin liikahdus riittää ja leikistä syttyminen kasvattaa ruoka – halua.’’ Omistajan on myös oltava itselleen armollinen oman elämäntilanteensa mukaisesti. ’’Jos ei ole leikittänyt kissaa, ei siitä kannata tuntea syyllisyyttä. Muutaman nappulan heittäminenkin aktivoi kissaa ja kymmenen minuutin leikkihetki päi- vässä on hyvä.’’ Jos kissalla on esimerkiksi ulkotar – ha, jossa liikkua ja seurata ympäristöä, sekä leikkikavereita, ei se välttämättä edes kaipaa omistajan leikittämistä. Toisaalta jos kissa on hyvin aktiivinen, voi sen energiatasoa purkaa aktiivisen ruokinnan avulla. Vahva keskinäinen suhde Hyvinvoiva kissa leikkii ja osaa myös rauhoittua. Jos leikki ja liike jäävät liian vähiin, voi kissalla ilmetä epätoivottua käyttäytymistä, kuten turhautumisesta johtuvaa naukumista ja hyökkäilyä. ’’Jos kissa on ainut kissa ja se nukkuu yöt yksin eri huoneessa, on päivät yksin omistajan ollessa töissä, eikä sitä leikitetä ja aktivoida, ei ole ihme, jos oireita tulee.’’ Stressi ja ympäristötekijät voivat vai- kuttaa myös kissan fyysiseen terveyteen. Esimerkiksi idiopaattinen kystiitti (FIC) eli virtsarakon bakteeriton tulehdusti- la on monitekijäinen sairaus, jonka oi- reiluun stressitekijät voivat vaikuttaa. Kissan tarpeita vastaava ympäristö ja stressitekijöiden vähentäminen ovat tärkeä osa sairauden hoitoa. ’’Leikkiminen on kissalle hyvä tapa purkaa stressiä.’’ Vaikka monet kissat ovat luonteeltaan itsenäisiä, Pohjola muistuttaa, että ne ovat silti hoitoa ja aktivointia vaativia lemmikkejä. ’’Jos omistaja on ajatellut, että hän haluaa kissan, joka on rauhallinen ja loikoilee sylissä, voi tulla pettymyksiä, kun erityisesti pentukissa kaipaa pal – jon aktivointia. Leikkiminen vahvistaa omistajan ja kissan välistä suhdetta ja kissa alkaa odottaa leikkihetkiä. Erityi- sesti aralle kissalle yhteiset hetket ovat tärkeitä’’, eläinkouluttaja Jaana Pohjola korostaa. Pidetäänkö leikkipäiväkirjaa! Sen avulla voi varmistua, että kissan kanssa tulee leikittyä joka päivä. mutta silti toimiva kikka on Pohjolan mukaan myös namien heittely, jolloin kissa saa jahdata ruokaansa. Erityises – ti, jos taloudessa on useampi kissa, ne ottavat jahdatessaan spurtteja. Lisäksi lelun liikuttaminen narun päässä saa kissat innostumaan. Leikkihetken päättäminen ruokai – luun on Pohjolan mielestä hyvä ja turval- linen tapa. Erityisesti, jos leikissä käyttää laserosoitinta, jonka valoa kissan ei ole mahdollista saada kiinni, on tärkeää es- tää kissan turhautuminen palkitsemalla ruoalla tai lelulla. Myös kissan hajuaistin aktivoiminen osana leikkiä on hyödyllistä. ’’Kissan voi laittaa toiseen huoneeseen ja piilottaa ruoan. Silloin kissa joutuu käyttämään hajuaistiaan eri tavalla kuin tavallisessa leikissä. Erityisesti sisäkis- soille tämä on tärkeää.’’ Turvallista leikkiä Leikin ja lelujen on oltava kissalle tur- vallisia. Kissoissa on kuitenkin eroja sen suhteen, miten paljon niillä on taipumus- ta pureskella leluja ja irrottaa niistä osia. ’’Osa kissoista tykkää jättikokoisista leluista ja osa pienistä. Jos kissa nieles – kelee pieniä leluja ja pureskelee sellaisia, joista voi irrota osia, niitä voi pitää esi- merkiksi narun päässä ja leikittää siten, ettei kissa pysty nielemään niitä’’, Pohjola neuvoo. Turvallisuuden lisäksi hän kannustaa kiinnittämään huomiota siihen, miten paljon kissaa härnää. Jos kissa pentuna oppii esimerkiksi läpsimään ja pure – maan kättä, saattaa se tehdä niin koko elämänsä. Sen sijaan Pohjola suosittelee vastavuoroista leikkityyliä. ’’Erityisesti senioreille tavoite ei ole puolen tunnin juokseminen, vaan in – ,, Leikin loppuminen voi olla ensimmäinen merkki siitä, ettei kissalla ole kaikki hyvin. ,, 42 ’’Joulun odotus on sydämen lämmittelyä talven varalle.’’ KissaKissa FANIFANI 43h Kullanhohteista joulun aikaa kissoille ja kissafaneille! 44 ROTUESITTELY Älykkään bengalin turkki kimaltelee Bengali on perinyt ulkonäkönsä villeiltä esivanhemmilta ja luonteensa kesykissalta. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Katja Patrikainen 45  S uurimmalla osalla bengaleis- ta on turkissa ainutlaatuinen kimallus. Glitterin saavat ai – kaan karvojen kärjissä olevat ilmakuplat, jotka saavat karvan kimaltamaan auringonvalossa. Ennen bengalin hankkimista kannattaa kuitenkin tutustua huolella rodun luonteenpiirteisiin. Bengalikissa on suhteellisen nuori rotu. Rodun kehittäminen aloitettiin Yhdysval – loissa 1980-luvulla. Kansainväliseen kis- saliittojen kattojärjestöön FIFe:en, johon Suomen Kissaliittokin kuuluu, bengalit hyväksyttiin vuonna 1999. Yhdysvaltalai – seen kattojärjestöön TICAan se ehdittiin rekisteröidä jo vuonna 1983. ’’Ensimmäiset ristetykset teki tiettävästi yhdysvaltainen kasvattaja Jean Mill yhdistä – mällä kesykissan ja leopardikissan’’, kertoo bengaleita kasvattanut sekä niitä näyttelyissä tuomaroiva Katja Patrikainen . Ensimmäiset Suomeen tuodut bengalit tu- livat vuonna 1997 CattiCartanon -kissalaan. Katja Patrikainen hankki ensimmäiset bengalinsa vuonna 2003. Tapaninpäivänä perheeseen muuttivat veljekset Hannibal ja Attila, jotka molemmat saivat elää pitkän ja onnellisen elämän leikattuina. Lara tuli sijoitukseen muutama vuo – si myöhemmin. Katja joutui luopumaan melkein 21-vuotiaasta mummokissastaan tänä syksynä. ’’Bengalit voivat elää hyvin pitkään, jos ne säästyvät vakavilta sairauksilta ja saavat paljon huolenpitoa sekä rakkautta’’, Katja kertoo. Edesmenneiden isoa aukkoa paikkaa tällä hetkellä kotona elävä Laran tytär Bertta, joka täyttää jouluna 18 vuotta. ’’Bertta on oman pienimuotoisen kasva- tustyöni kantaemo. Kotonamme on aina kerrallaan vain muutama kissa. Olen sitä mieltä, että lauma ei saa kasvaa liian isoksi.’’ Aikaa ja hermojakin Kasvattajien mukaan älykkäille bengaleille on oltava riittävästi aikaa. ’’Bengalia ei saa ikinä ottaa sen kauneuden takia. Rotu on vaativa siksi, että se on hyvin älykäs, hyvin aktiivinen ja hyvin äänekäs. Se ottaa paljon, mutta antaa paljon enemmän. Siihen pitää myös panostaa, ja nyt ei puhuta rahallisesta panostamisesta, vaan yhteisen ajan antamisesta’’. ’’Bengali kysyy myös hermoja, sillä se osaa olla välillä tosi rasittava!’’ Katja nauraa. Koska bengalien kasvattajia on Suomessa tällä hetkellä suhteellisen vähän ja rodusta kiinnostuneita suhteellisen paljon, voi pen- tua joutua odottamaan kauankin. ’’Bengali on kallis rotu kasvattaa, sillä uudet sukulinjat on haettava ulkomailta ja kasvatuskissat ovat maailmalla tosi kalliita. Niitä ei pikkurahalla saa haettua’’, toteaa Katja. Hän on ollut pitkään aktiivisesti mukana kissayhdistyksissä. Pöpö, Alcarinqua Irima Ilumire on tonkineesinaamiotäplikäs bengali. Rotumääritelmän mukaan bengalin turkin tulee olla joko aaltoilevan marmorikuvioinen tai täplikäs ja ruusukkeinen. ,, Bengali kysyy myös hermoja, se osaa olla välillä tosi rasittava! ,, 46 Yhdysvalta- lainen Jean Mill yhdisti kesykissan ja aasianleopar- dikissan vuonna 1963. Varsinainen bengalien kasva- tustyö alkoi Yh- dysvalloissa 1970- ja -80 -lukujen taitteessa. KESYKISSAN JA AASIANLEOPARDIKISSAN RISTEYTYS Alcarinqua Demeterin pennut maitobaarissa. Tikru, Alcarinqua Catelyn Partikaisen perheen beaglen pennun, Alman kanssa. Bengalit tulevat usein hyvin toimeen koirien kanssa. Pirkko, Alcarinqua Elentari on tonkineesinaamio- marmoribengali.Indi on väritykseltään ruskea marmoritaby. ’’Kuvittelin jääväni jo yhdistystöistä eläkkeelle, mutta ystävät saivat puhuttua vielä Uudenmaan Rotukissayhdistyksen hallitukseen.’’ Katja näkee yhdistystoiminnan tär- keänä. ’’Yhteistyösopimuksen Suomen Kis- saliiton kanssa tehneet rotuyhdistykset noudattavat Suomen Kissaliiton ja FIFen sääntöjä sekä näyttelytoiminnassa että kasvatuksessa. Säännöt ja sitoumukset ovat keskimäärin jopa tiukempia kuin mitä Suomen eläinsuojelulaki edel – lyttää. Säännöillä suojellaan eläinten etua ja kissojen hyvinvointia’’‚ Katja painottaa. Rotukissayhdistykset järjestävät näyttelyitä sekä erilaista jäsentoimin – taa, kuten koulutusta ja terveysluentoja. Tuomarina kriittinen Katja on myös opiskellut kahden kate- gorian kissatuomariksi. ’’Olen tuomarina aika kriittinen, sillä oma rotu on sydämenasia. Vaikka mi- nulla on tietynlainen näkemys, mitä kissalta haluan, arvosteluni pohjautuu aina rotumääritelmään.’’ Bengalin turkin tulee olla näyttävä, joko aaltoileva ja marmorikuvioinen tai täplikäs ja ruusukkeinen. ’’Mitä villimmän näköinen turkki, sen parempi. Kuviot tulee olla selkeä – rajaiset ja niissä on oltava voimakkaat kontrastit.’’ Myös vartalon on oltava vahva, ket – terä ja tasapainoinen. ’’Vartalon on oltava sen näköinen, että kissa pärjäisi viidakossa elävänä.’’ Bengalin tyypillinen ilme on Katjan mukaan sellainen kuin se olisi juuri pu- dotettu viidakosta sohvalle. ’’Luonteeltaan kissan tulee olla ystä- vällinen, avoin ja utelias. Ja aina plussaa, jos se leikkii ja ottaa kontaktia. Hyvällä näyttelykissalla on erityisen hyvät her- mot’’, Katja Patrikainen painottaa. Vuonna 2025 Suomen Kissaliit- toon rekisteröitiin 31 bengalia. Suomen Kis- saliittoon rekis- teröityjä bengali- kasvattajia on tällä hetkellä viisi. Suomen ensim- mäinen bengalikas- vattaja, CattiCarta- no toi ensimmäiset bengalit Zion’s Twilights Goldin ja Callanish’s Tabasco of CattiCartanon Suomeen vuonna 1997. Kansainväli- nen kissaliittojen kattojärjestö FIFe hyväksyi rodun vuonna 1999. 47  Bengali voi olla jutuissaan myös äänekäs. Ruskeatäplikäs himalajanaamioinen Leila eli PR Hopeahännän Magnolia Glitter näyttää mallia. Bengalikissan kasvattajat harvassa Bengalin kasvattajilla riittää haasteita. Kasvattajia on Suomessa vähän ja ulkomaantuontien hinnat ovat kovia. Myös tarpeellisten terveystestien teettämiset nostavat pentujen hintaa. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Sari Sinkko/Tessa.lv Photography S uomen Kissaliitton rekiste- röiviä bengalikissakasvatta- jia on Suomessa ainoastaan viisi. Upean turkkinsa ja hurmaavan rakenteensa ansiosta bengali on varsin monen haluama rotu, joten rekisteröidyn kasvattajan pentuja joutuu odottamaan pitkäänkin. Viime vuonna Kissaliittoon rekiste – röitiin 31 bengalia ja edellisvuonna 45.