KF526 2 (Part 1 of 5)

HOITO – TERVEYS – RAVINTO – UUTUUDET – RODUT Kissojen joululive ilahduttaa yksinäisiä Tuula tulee hoitajaksi kissan omaan kotiin Lemmikkiapu auttaa hoitokulujen karatessa Tasapainoinen mikrobisto suojaa myös kissan ihoa K issaK issa FANIFANI 5/2026 • 9,90 Leikki ylläpitää kissan terveyttä Bengalin turkkiBengalin turkki kimaltelee valossakimaltelee valossa kissafani.fi MYÖS DIGINÄ Somejulkkis Kallion Kyösti vakiopubissa kaikkien kaveri Toffee-kissa läsnäolon opettaja Elämäni biisin Noora Louhimo tekee kissoille itse joululahjat Noki Suomen toiseksi söpöin Topi pesee joka aamu koirakaverinsa Suloisia vinkkejä jouluun! 3 6 numeroa vuonna 2026 PÄÄKIRJOITUS Kannen kuvassa: Sari Sinkon bengali SC Hopeahännän India Glitter eli Indi. Kannen kuva: Tessa.lv Photography. Kustantaja: Karprint Oy Vanha Turuntie 371 03150 Huhmari Päätoimittaja: Mari Ahola-Aalto 050 462 8446 mari.ahola-aalto@karprint.fi Toimitussihteeri: Reetta Ahola reetta.ahola@karprint.fi 050 472 3112 Mediamyynti Taru Tonder taru.tonder@karprint.fi 050 471 9780 Tilaukset ja osoitteenmuutokset: tilaukset@karprint.fi puhelimitse 040 729 1445 ma-to klo 9-11.30 Tilaushinnat: Kestotilaus 56€/vuosi Määräaikainen 64€/vuosi Hinnat sisältävät verkkolehden lukuoikeudet. Verkkolehti: Kestotilaus 44€/vuosi Määräaikainen 50€/vuosi Hinnat sisältävät uuden verkkolehden lukuoikeudet Kustantaja Karprint Oy www.karprint.fi www.kissafani.fi Seuraava numero ilmestyy joulukuun 2026 alkupuoliskolla.. Painopaikka: Printall AS Aikakausmedia ry:n jäsen. ISSN 1236-4525 (painettu) ISSN 2489-8651 (verkkojulkaisu) Emotionaalinen liitto rakentuu rutiineista Kissan ja ihmisen molempia palveleva yhteys syntyy tavallisissa, arjen pienissä teoissa. Sii- nä, miten huomaamme ja huomioimme kissan tarpeet, miten osaamme luoda kissakodin ym- päristöstä ja sen ilmapiiristä turvallisen. Olennaisinta luottamukselliselle yhteiselolle on, että annamme kissalle aikaa ja olemme läsnä silloin, kun kissamme tarvitsee meitä. Kissan sairastuessa tai käytösongelmissa rakkaudelli- nen suhtautuminen etsii ratkaisua ja rohkaisee kissaa. Rakkaus kissaan on myös ehdottomien rajojen asettamista. Emotionaalista liittoa kissan kanssa leimaa ennen kaikkea vastavuoroinen ilo. Yhdessä harrastaminen lujittaa kissan ja sen omistajan suhdetta. Yhteiset harrastukset tarjoavat kissalle virikkeitä ja auttavat sitä purkamaan energiaa luvallisiin asioihin. Kissan kanssa voi puuhailla monipuolisesti niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin. Kissat ovat oppivaisia eläimiä, esimerkiksi älypelit ja temppujen opettaminen innostavat niitä aivotyö- hön ja myös väsyttävät usein tehokkaammin kuin pelkkä juokseminen. Voimme opettaa kissalle perustemppuja, kuten istu ja anna tassu tai hyö- dyllisiä taitoja, esimerkiksi hampaiden pesemis- tä, kuljetuslaatikkoon menemistä, harjattavana olemista tai valjaisiin totuttelua. Kissa on tärkeä palkita oppimisesta ja sen opettelusta. Leikki- ja oppituokioiden jälkeen kissa tarvitsee lepoa. Levon, läsnäolon ja hyväksynnän keitaat ovat arjen luksusta, mitä kissa tarjoaa meille ihmi- sille pelkällä olemassaolollaan. Kun takana on rankka työpäivä, kotona syliin hypähtävä kis- sa helpottaa kummasti. Olkaamme onnellisia kissoistamme, jotka hyrisevät meille hoitavaa voimaa. Onnellistetaan kissaa aineettomalla tai aineellisella joululahjalla. Vinkkejä tässä numerossa! Lisäksi käsittelemme leikin merkitystä kissan hyvinvoinnille. Elämän mullistuessa koiraihmisestä tuli kissaihminen. Lue juttu sivulta 26. mari.ahola-aalto@karprint.fi Kissa on ilo! KissaKissa FANI SISÄLTÖ 5/2026 4 14 68 KISSAIHMISET 10 Kolme kissaa, koira ja kanat tuovat sisältöä laulaja Noora Louhimon arkeen. 14 Noki asuu opiskelijakolmikon kanssa. 18 Helsinkiläinen Tuula Syrjälä käy hoitamassa kissoja niiden kotona. 26 Toffee-kissa opettaa isännälleen tähän hetkeen pysähtymistä. RAVINTO 36 Tuoksun ohella kissat ovat tarkkoja ruoan rakenteesta. 54 Luonnonkalarouheen valmistuksessa käytetään raaka- aineena järvien hoitokalastuksesta saatua kalaa. TERVEYS 38 Kissa tarvitsee leikkiä toteuttaakseen lajityypillisiä tarpeitaan. 56 Tasapainoinen mikrobisto suojaa myös kissan ihoa. AKTIVOINTI 6 Lähibaarin lemmikki Kallion Kyösti tykkää myös kiipeillä puissa ja osaa tulla alaskin hienosti. 54 Mieluisia lahjoja jouluun! Jokainen kissa tarvitsee kiipeilypuun ja petejä, herkuista ja leluista puhumattakaan! RODUT 44 Bengali on perinyt ulko- näkönsä villeiltä esivanhemmilta ja luonteensa kesykissalta. ISOT KISSAT 32 Korkeasaaren isot kissat viihtyvät talvisäässä. Lumileopardi Taruna raapii puuta kuin kotoiset kissat. KULTTUURI 50 Taidemaalari Päivi Meriläinen lahjoittaa joka vuosi teoksiaan kissojensuojeluyhdistykselle. 68 Villataiteilija Elena Bondar huovuttaa kissatauluja valokuvan perusteella. 32 36 50 44 6 6 Helsingin Kalliossa asuva, punaturkkinen somekissa Kyösti vastaanottaa vakiopubissaan herkkuja ja rapsutuksia. Teksti: Kati Wikström Kuvat: Johanna Westersund O Kallion Kyösti tunnetaan kaikkialla Olin jo pitkään haaveillut omasta kissasta, jolla olisi nimenomaan rescuetausta. Tutkin mah- dollisuuksia monista paikoista, mutta niissä oli usein vaatimuksina kissakokenut koti sekä mahdollisuus ottaa kaksi kissaa, muistelee Kyös- tin omistaja Johanna Westersund . Hänellä ei ollut kissakokemusta, eikä hän mieltänyt pienen yksiönsä tarjoavan riittävästi mukavaa elintilaa useammalle lemmikille. Hän oli jo varannut kissan, joka valitettavasti me- nehtyi ennen sovittua luovutusta. Lisäksi yksi varattu kissa olikin luvattu toisaalle. ’’Olin hetkellisesti jo luopumassa kissan etsinnästä, koska siltä kesältä alkoi aika lop – pua kesken. Sitten näin Facebookissa Lieksan Löytöeläinhoitolan ilmoituksen, jossa leikki aivan ihastuttava punertava kissa. Päätin vielä kerran kokeilla onneani.’’ Puhelinkeskustelussa selvisi, että kyseinen kissa ei tule toimeen muiden kissojen kanssa eli se luovutettaisiin ainoastaan kodin ainoaksi kissaksi. ’’Kävimme tarkkaan läpi kaikki kissaan ja sen hankintaan liittyvät faktat.’’ Westersund kävi puhelinkeskustelun jälkeen kerran katsomassa kissaa ja ihastui siihen. Toi- sella kerralla noin yhden vuoden ikäinen Kyösti lähti matkaan nykyiseen kotiinsa. Presidentillinen seikkailija Nyt Kallion Kyösti on arviolta noin 8-vuotias alueensa haltuun ottanut kolli, joka hurmaa Helsingin Kalliossa joko astellessaan valjaissa tai matkustaessaan omissa rattaissaan. ’’Mielestäni Kyösti on hieno nimi ja erityi – sen mieluisaa on nimen liitos Kallioon. Kyllä kissalle sopii presidentillinen nimi’’, kiteyttää Westersund. Hän viittaa presidentti Kyösti Kal- lioon (1873-1940), joka toimi Suomen neljäntenä tasavallan presidenttinä vuosina 1937–1940. Talvisodan jälkeen Kallio erosi terveyssyistä ja kuoli samana päivänä.  Kissa Kallion Kyösti on omistajansa mukaan rohkea, seikkailullinen ja utelias. Hän haluaa olla kaikessa mukana, ja tämä tahto myös to – teutuu mutkattomasti. Vilkkaasti liikennöidys- sä ja kansoitetussa ympäristössä liikkumisen mahdollistaa kissan mainio itseluottamus sekä joustavuus erilaisissa tilanteissa ja luottamus ihmisiin. ’’Nykyään Kyösti ei jaksa enää sellaisia nuo- ruusvuosiensa pitkiä leikkisessioita, joiden lopuksi se jopa läähätti. Leikki on kuitenkin mukavaa lyhyemmissä erissä. Rapsutukset sekä hellyydet kelpaavat tietysti aina.’’ Kissan terveys on pysynyt hyvänä, joskin muutamia hampaita siltä on poistettu. Se ei kuitenkaan estä seikkailijaa herkuttelemasta aktivointileluista saatavalla kuivamuonalla, muikuilla ja maksalla. Etupäässä ravintona on märkäruoka. Arkailijasta valloittaja Alun perin kaupungissa ulkoilua arastelevasta kissasta on vuosien varrella tullut sosiaalisen median tähtinimenomaan sen kaupunkiul – koilujen takia. Instagramissa Kallion Kyöstillä on yli 25 000 seuraajaa. ’’Olin jo etukäteen sitä mieltä, etten halunnut pienen yksiöni olevan kissan koko maailma. Lähtökohtana oli se, että valjasulkoilu saadaan ajan kanssa ja kärsivällisyydellä toimimaan’’, valaisee Westersund. 7  Raitiovaunumatkailu avartaa Kallion Kyöstin maailmankuvaa. 8 Syksyisin Kyösti tekee mielellään metsäretkiä. Tässä ollaan Sipoonkorvessa ja Kyöstillä on meneillään puhe. Näin alkoi Kyöstin maailman laajentuminen kodin ulkopuolelle. Ensin valjaissa liikkumista harjoiteltiin parin kuukauden ajan kotona. Sen jälkeen maailmaa laajennettiin rappukäytä- vään toiset kuukaudet. Avonainen rapunovi kiinnosti, mutta ulkomaailman vilkas liikenne pelotti kissaa liikaa. ’’Lopulta hankin kissojen rattaat, joissa pys- tyin kuljettamaan Kyöstiä puistoihin ja rau- hallisempiin maastoihin, missä se mieluusti ulkoili. Kotiin mentiin kuitenkin aina rattaiden kyydissä, kunnes eräänä kertana Kyösti halu- sikin kävellä kotiin omin tassuin.’’ Siitä kerrasta rohkaistuneena alkoi kissan matka Kallion kaduille ja kahviloihin sekä ih- misten sydämiin. ’’Laitoin Kyöstin seikkailuista videoita ja kuvia omaan Facebookiini, jotka ystäväni nä – kivät. Jos videoita ei kuulunut hetkeen, sain kyselyjä ja pyyntöjä jakaa kissan kuulumisia’’, muistelee Westersund. Reviiri laajentui Ystäviensä kommenttien innoittamana hän teki Kyöstille oman tilin www.instagram.com/ kallion_kyosti/. ’’Aluksi Kyöstin liikkumiset kiinnittivät Kalliossa asuvien huomion, koska liikumme siellä. Sittemmin kiinnostus laajeni yhden vi – deon mentyä viraaliksi asti.’’ Kallion Kyöstin seikkailut noteerataan ny – 9  Kun kerran avaimet jäivät kotiin ja huoltomiestä odoteltiin, niin Kyöstin aika ei käynyt pitkäksi. Lähibaarin uumenissa oli mukavaa odotella.  Rattaissa voi rauhoittua loikoilemaan, kun ensin on kävellyt ja tutkinut kaikki valjaslenkin varrella olevat paikat.  Kyösti tykkää kiipeillä puissa ja osaa myös tulla hienosti alas.  Kyösti ulkoilee talvellakin, vaikka kovilla pakkasilla ja loskassa lenkit ovat lyhyempiä. kyään laajalti. Onhan perin kummallista, että kissa liikkuu rennosti pitkin urbaania kau- punkimiljöötä ja sillä on vakiopaikkanaan Olutravintola Kallion Sivukirjasto. Kyösti liikkuu innokkaasti ja uteliaana jo – kaisena vuodenaikana, myös talvisin. ’’Normaalisti ulkoilemme noin puolitois – ta tuntia päivässä, joskin kesäisin saatamme viettää koko päivän ulkona. Talvisin Kyöstin mielestä jotakuinkin tunti on riittävästi ulkoi- lulle’’, valaisee Westersund. ’’Meitä pysäytellään usein liikkuessamme. Olutravintola Sivukirjastossa Kyösti saa niin herkkuja kuin rapsutuksiakin. Kyösti singahtaa siellä oitis mielipaikalleen eli keskellä salia sijait- sevan pöytäryhmän selkänojalle. Se on hänen mielestään sopiva paikka saada huomiota.’’ Pidempiä reissuja kaksikko tekee silloin täl- löin. Tuolloin Kyösti matkustaa turvallisesti omissa rattaissaan. Ne sopivat esimerkiksi kah- viloihin ja julkisiin kulkuvälineisiin, kun kissa pääsee rauhoittumaan rattaidensa suojaan. Tämä syksynä Kyösti on ollut omistajansa kanssa putkiremonttia paossa muun muassa sukulaisten mökillä Hämeenlinnan lähellä. Kallion kaduille kissa pääsee vasta lähempänä joulua. Tulossa on myös Kyöstin ensimmäisen ul – komaanmatka, joka suuntautuu Tukholmaan. Nähtäväksi jää, kuinka suuren vaikutuksen hänen punainen suuruutensa tekee siellä pai – kallisiin kissoihin.   10 KISSAIHMISET Eläimet tuovat arkeen sisältöä Kolme kissaa, koira ja kanat ovat merkityksellinen osa laulaja Noora Louhimon elämää. Niistä on seuran lisäksi iloa ja lohtua. Teksti: Terhi Niinimäki Kuvat: Noora Louhimo ja Atte Vänskä Laulaja Noora Louhimo (takana oikealla) asuu puolisonsa ja eläintensä kanssa maaseudulla. Kanalaumassa on parikymmentä kanaa sekä kuusi kukkoa, joista neljä etsii uutta kotia. 11  L aulaja Noora Louhimon lapsuu – denperheessä ei ollut lemmikkejä, mutta Noora muistaa haaveilleensa lapsena kissoista ja koirista. Hän on aina rakastanut eläimiä. Neljä- toista vuotta sitten kotiin tulleen Pörrö-kissan jälkeen lemmikkejä onkin kertynyt melkoinen lauma. ’’Meillä on kolme kissaa: 14-vuotias Pörrö, 9-vuotias Köntti ja parivuotias Ragnar. Lisäksi on yksi koira, 5-vuotias mopsipoika Bobby sekä parikymmentä kanaa ja kuusi kukkoa, joista neljä etsii parhaillaan uutta kotia. Eläimet tuovat Nooran arkeen monenlaista sisältöä. Ne antavat iloa, lohtua ja empatiaa. Eläimille ei tarvitse sanoa mitään, mutta silti ne aistivat emäntänsä tunnetilan, tulevat luokse, lohduttavat ja peilaavat myös iloa. ’’Kun ei ole lapsia, eläimet ovat kuin kar – valapsia. Ne tulevat lähelle myös, kun soitan ja laulan. On kiva, että on seuraa, vallankin silloin, kun mies on pois kotoa.’’ Kaupungista maalle Ensimmäinen kissoista, Pörrö-neiti saapui Nooralle hänen silloisen parisuhteensa per – hetuttujen kautta. ’’Heillä oli kissapentue maaseudulla. Köntti puolestaan tuli äitipuoleni siskolta, jonka kis- salle tuli pentuja. Se oli rakkautta ensisilmäyk- sellä’’, Noora muistelee Köntin kohtaamista. ’’Köntti oli ihana pallero, joka takertui heti minuun’’, hän jatkaa. Pörrö ja Köntti elivät pitkään kerrostaloelä- mää, kunnes Noora muutti puolisonsa kanssa 12 kolme ja puoli vuotta sitten maaseudulle Kan- gasalle Tampereen kupeeseen. Silloin heräsi halu ja tarve saada kissoille seuralaiseksi maa- laisoloihin tottunut kissa, joka pitäisi jyrsijöitä kurissa. ’’Ragnar otettiin pari vuotta sitten Fors – san seudulta. Sillä on myös villimpi puoli: Ragnar-kissa metsästää paljon. Kaikki Nooran kolme kissaa ovat maatiais- kissoja. Pörrö on tyttö, Köntti ja Ragnar poikia. Nimet ovat tulleet paljolti fiilispohjalta. ’’Minulla on metodi, että kissa pitää nähdä, ennen kuin sille voi antaa nimen. Pörrössä on varmaankin norjalaista metsäkissaa. Sen kau- nis, harmaanruskea, paksu turkki on raidoi- tettu. Siksi nimi Pörrö sopii sille luontevasti.’’ Nähdessään Köntin ensimmäistä kertaa Noora ajatteli, että onpas siinä köntti. Se myös jäi nimeksi. Ragnarin nimi sen sijaan on saanut inspiraatiota viikinkimytologiasta, joka kiehtoo niin Nooraa kuin hänen puolisoaankin. ’’Kun mietimme kissalle nimiä, Ragnar teki erityisesti pentuna usein rarrar-ääntä, ja niin siitä tuli Ragnar’’, Noora nauraa. Erilaiset luonteet Kaikki Nooran kissat ulkoilevat ja pysyttelevät pääsääntöisesti omassa pihapiirissä. Ragnar viihtyy ulkona saalistamassa paljonkin ja myös Köntti metsästää jonkin verran. Pörrö sen sijaan on luonteeltaan erilainen. Se viihtyy paremmin sisätiloissa. Pörrö on aset- tunut asumaan pihamökkiin, jossa on sauna sekä Nooran ja hänen puolisonsa soittotila. Poikakissat elävät asuintalon puolella ja tulevat mainiosti toimeen myös Bobby-koiran kanssa. ’’Bobby, Ragnar ja Köntti leikkivät mielellään yhdessä. Köntti saattaa myös lähteä mukaan, kun lähden Bobbyn kanssa lenkille’’, Noora kertoo. Erossa ollessaan perheen eläinpojat tuntuvat ikävöivän toisiaan tai ainakin jälleennäkeminen on aina iloinen. ’’Syksyllä Bobby oli kanssamme pari päivää pois kotoa. Kun palasimme, pojat painivat iloi- sesti keskenään!’’ Perheen ainoa tyttökissa, Pörrö on Nooran mielestä ulkonäkönsä ohella luonteeltaankin hieman ”norjalainen”. ’’Se on ärhäkkä ja eksklusiivinen, eikä tykkää koirasta. Ihmisiä kohtaan se on omistushalui- nen ja rakkaudenkipeä. Pörrö haluaa usein olla samassa paikassa kuin minä. Esimerkiksi jos olen tietokoneella, se saattaa tulla näppäimistön päälle makaamaan.’’ Hellyydenkipeä Köntti seuraa mielellään ihmisten mukana ulos ja sisään sekä hakee tarvittaessa omistajansa nukkumaan. ’’Jos nukkumaanmenoaika on mennyt yli totutun, Köntti tulee kiehnäämään ja taput – telemaan tassulla.’’ Ragnar on muita kissoja jonkin verran itse- näisempi. Se viettää mielellään aikaa ulkona saalistamassa ja saattaa jäädä yöksikin ulos. Nooran kodin pihasta löytyy suojaisia paik – koja, joihin Ragnar voi halutessaan hakeutua ja palata aamulla sisälle. Kouluttava äitihahmo Noora tunnustautuu tiukaksi äitihahmoksi lemmikeilleen. ’’Haluan kouluttaa niitä käyttäytymään hyvin. Kenelläkään ei saa olla olo, että on al – tavastaajana tilanteissa.’’ Bobby ja Pörrö ovat Nooran sanoin oman – arvonsa tuntevia lemmikkejä. ’’Pörrö saattaa sähistä Bobbylle, jos se tulee liian lähelle. Mieluiten se seuraileekin tilanteita etäämmältä, ja jos Pörrö lähestyy, niin pitää katsoa, ettei Bobby saa kynnestä.’’ Köntti ja Rangar tulevat Bobbyn kanssa niin hyvin toimeen, että nukkuvat mielellään Bob- byn pedissä. Myös keittiön tuolit ja kiipeilysei- nät tasot ovat kissoille mieluisia unipaikkoja. ’’Köntti nukkuu usein yön sängyn jalko – päässä ja Ragnarkin välillä.’’ Köntti ja Ragnar viihtyvät vieretysten Bobby-koiran pedissä. 13 ’’Olen vuosien varrella useasti haaveillut tästä pestistä ja vihdoin olen mukana. Ihanaa päästä jatkamaan monipuolista artistin työtä uusien upeiden kollegoiden kanssa ja esiintyä Suomen kansalle. Tästä tulee huikea kausi!’’ Noora Louhimo kuvailee Elämäni biisi-pestiään. Kuva: Atte Vänskä Kissojen ehdoilla Nooran kissat ovat muutoin säilyneet tervei- nä, mutta Köntti on viime vuosina kärsinyt virtsatieongelmista. ’’Kävimme monta kertaa lääkärissä ja pal – jastui, että sillä on virtsakiviä. Siihen vaivaan Köntille on nyt syötetty erikoisruokaa. Ongel- mat alkoivat, kun tämä mammanpoika stressasi muuttoa ja itse olin työni puolesta paljon pois. Virtsakivioireet ilmaantuivat tuohon aikaan, mutta toisaalta ne yhdistettiin myös ruokava – lioon. Nyt ei onneksi ole ollut vuoteen lainkaan virtsakivioireita’’, Noora kertoo. Köntin ruokavalio koostuu märkä- ja kui – varuoasta, jotka on tarkoitettu virtsatieon- gelmiin. Ragnar puolestaan syö ulkoileville ja steriloiduille kissoille tarkoitettua Royal Caninin ruokaa. ’’Ragnar ei tykkää pussiruoasta. Teen sille keittoa nappuloista, mutta se lähinnä lipittää liemen, eikä tykkää kokkareista.’’ Noora on alkanut kiinnittää Pörrön vanhen- tuessa erityistä huomiota sen ruoan laatuun. ’’Viime aikoina olen antanut Pörrölle se – niorikissoille tarkoitettua laadukasta erityis- ruokaa, jotta se saa varmasti kaikki tarvittavat ravintoaineet.’’ Iän myötä Pörrön innokkuus leikkimisen on vähentynyt. Nuorempana se rakasti jahdata laservaloa. Köntti puolestaan rakastaa narun päässä olevaa höyhentä ja Ragnar tykkää kii – peillä kiipeilyseinän eri tasoilla. Noora on ra- kentanut kiipeilyseinän itse ja ripustanut sinne leluja roikkumaan. ’’Puolisoni on suunnitellut kissoille tarkoi – tetun Play with your cat-pelin, jonka voi ladata tabletille, puhelimeen tai televisioon. Siinä on hieno grafiikka ja sitä voi pelata yhdessä kissan kanssa. Kyseinen peli toimii myös koiran kans- sa. Olen kokeillut Bobbyn kanssaja toimii!’’ Noora naurahtaa. Eläimet osa juhlaa Loppuvuosi tulee olemaan Nooralle kiireinen. Hän työstää toista sooloalbumiaan, on mukana Elämäni Biisi -televisio-ohjelmassa ja lisäksi hänellä on yhteentoista eri kaupunkiin ulottuva joulukonserttikiertue. Noora kuitenkin toivoo, että hän pystyisi olemaan kotona tavanomaista enemmän. ’’Pystyn tekemään musiikkia kotistudiossani ja Elämäni biisi kuvataan Tampereella, josta ko – tiimme Kangasalalle on puolen tunnin matka.’’ Silti Nooran toiveissa on, että loppuvuodesta hän voisi pitää kahdesta kolmeen viikkoa lomaa. ’’Yleensä tykkään järjestää jouludinnereitä, mutta tänä vuonna voisin ehkä mennä sukulais- pöytiin, että pääsen helpommalla’’, hän pohtii. Lemmikeilleen hän aikoo silti järjestää joulua. ’’Rakastan ostaa eläimille joulukalentereita, herkkuja ja asusteita. Eläimemme ovat per- heenjäseniä, joten ne saavat myös joululahjat.’’ Tänä vuonna Noora on suunnitellut panosta- vansa itse tehtyihin lahjoihin, sillä haluaa kier- rättää mahdollisuuksien mukaan. Ajatuksissa voisi olla esimerkiksi kissoille kiipeilyseinän laajennus. ’’Lemmikkimme ovat aina mukana, on sitten arki tai juhla’’, Noora Louhimo korostaa. 14 Nokin kaksijalkaisiin palvelijoihin kuuluvat Joonas Skön (vas.), Tiia Oravainen sekä Ella Savolainen. Noki-kissa ilahduttaa yhdessä asuvan opiskelijakolmikon elämää. Ei mikä tahansa Noki-poika Kissafani-lehden äänestyksessä Suomen toiseksi söpöimmäksi kissaksi äänestetty Noki vietti lokakuun alussa syntymäpäiviään. Teksti: Soili Kaivosoja Kuvat: Ella Savolainen 15  Ikä: 2 vuotta. Rotu: maatiaiskissa. Väritys: musta. Erityispiirteet: pitkäkarvaisuus. Omistajat: Ella ja Joonas. Asuinpaikka: Tampere. Syntymäpaikka: Kuopio. Luonne: utelias, älykäs ja sosiaalinen. Noki kaksijalkaisten palvelijoidensa esittelyssä K aksivuotias kissapoika on perheessään iso persoona, joka haluaa jokaiselta tapaa- maltaan ihmiseltä huomiota ja rapsutuksia. Palataanpa syntymäpäiväpirskeistä puolitoista vuotta ajassa taaksepäin ja annetaan Nokin kaksijalkaisen palvelijan kertoa, miten Noki muutti Kuopiosta Tampereelle. ’’Minulla ja Joonaksella on ollut kotona aina eläimiä. Niinpä, kun muutimme Tampereelle opiskelemaan, aloimme kaivata pientä, karvais- ta ystävää. Koska opiskelu- ja työpäivät voivat välillä venyä pitkiksikin, päädyimme kissaan, joka on helppohoitoisempi kerrostaloasunnos- sa’’, Ella Savolainen kertoo. Noki löytyi vähän sattumalta kasvattajalta tutun tutun tutun kautta Ellan entisestä koti – kaupungista Kuopiosta. ’’Meiltä kysytään usein, onko Noki rotu – kissa, sillä se on pitkäkarvainen. Mutta ihan maatiaiskissa hän on’’, Ella tarkentaa. Riehakasta menoa Luonteeltaan Noki on omistajiensa mukaan mitä mainioin. Se on sosiaalinen, älykäs, utelias ja aina mukana perheen askareissa. Tällä hetkellä se saa nauttia palvelijoidensa huomiosta sataprosenttisesti. Opiskelijakom – muunissa asuu Ellan ja Joonaksen kanssa myös Tiia, joten rapsuttajia ja leikittäjiä riittää. Ella on kuitenkin miettinyt, että lähitulevaisuu – dessa Nokille olisi todella tarpeellista saada kissakaveri. ’’Onneksi kaveripiirissämme on paljon kis- sakavereita, joiden kanssa Noki saa aina välillä leikkiä.’’ Noki tykkää aika rajuista leikeistä. Sen isä- hahmo Joonas onkin saanut tehtäväkseen huo- lehtia riehakkaimmista leikeistä. ’’Nokilla on pienestä eläinkaupasta ostettu onkilelu, minkä kanssa Joonas ja Noki leikkivät usein. Lelun päässä on lintu. Noki menee aina ihan hulluksi ja tekee valtavia voltteja, kun lintu heiluu. Kaikenlainen muukin rallaaminen on sille mieleen. Peiton alle piilotettuja leluja se jahtaa ja pyydystää niitä mielellään.’’ Ellan ja Nokin suhde on puolestaan hellempi, vaikka Ella korostaakin, että myös Joonaksen kanssa Noki osaa olla rauhallisemmin. Ulkoilua Noki ei juuri harrasta, sillä kaupunkiasuminen ei oikein mahdollista turvallisia ulkoilureittejä. ’’Käymme lähtökohtaisesti kesäisin joskus mökillä, jossa Noki saa tutustua ulkomaail – maan. Kotona meillä on iso, lasitettu parveke, jossa on onneksi paljon tutkittavaa. Sieltä Noki pystyy seurailemaan naapureita ja lintuja sekä kaiken maailman pörriäisiä. Parvekkeella olo muodostaa pienen, melkein kuin ulkoiluko – kemuksen. Öiset leikkihetket Noki omistaa paljon erilaisia leluja, joista lemp- parit ovat saalistusleikkeihin sopivia. ’’Olemme pyrkineet keksimään kissalle paljon erilaisia aktiviteettejä. Niitä tarvitaan kerrostaloasumisessa.’’ Kun puheeksi tulee kissa-agility, innostuu Ella ajatuksesta. Kuva: Talvikki Skön 16    17 ’’Se voisi sopia Nokille hyvin, sillä hän on fiksu ja eläväinen kaveri.’’ Uutuuslelu on saanut Nokilta hyväk- synnän. ’’Ostettiin hiljattain sellainen rata, minkä sisällä liikkuu pallo. Se viihdyttää Nokia erityisesti öisin. Ei se kuitenkaan meitä haittaa, vaikka heräämmekin leik- kimisen ääneen’’, Ella nauraa. Nokille on muodostunut vanhemmi- ten tavaksi nukkua Ellan ja Joonaksen sängyn alla. Noki ei elä syödäkseen, vaan syö vain elääkseen, sillä se ei ole kovin per – so ruualle. ’’Jotkut herkut ovat tietysti hyviä, mutta muuten Noki valitsee ruokansa huolella.’’ Kuivamuonana se saa Pure Natural kissanruokaa ja märkäruokana Applaws tonnikala kissanruokaa sekä Smaakin raakaruokapakastepullia. ’’Kanasta Noki ei tykkää. Ollaan tes- tattu monia eri sortteja, mutta millään ei meinaa löytyä sellaista kanaruokaa, mikä sille maistuisi. Kaikki pakastekuivatut ruoat ovat sille kyllä herkkua.’’ Kaikessa mukana Ella kuvitteli aiemmin, että hän olisi ollut enemmän koiraihminen, mutta Nokin myötä hän myöntää olevansa kyllä kis – saihminen. Nokin kohdalla käsitys itsenäisestä ja omissaoloissaan viihtyvästä kissasta ei pidä paikkansa. ’’Noki on hyvin ihmisrakas. Se ei me- ne keneltäkään piiloon, päinvastoin ha- luaa olla aina lähellä. Hän on kaikessa mukana. Jos vaikka siivotaan, niin Noki tulee siihen tassuillaan auttamaan.’’ Ella ja Joonas eivät ole vielä törmän – neet ihmiseen tai eläimeen, joita Noki arastelisi. Se tulee lähelle ja haluaa heti rapsutuksia ja on muutenkin huomion- hakuinen. ’’Aina, kun tulemme kotiin, Noki tulee ovelle vastaan ja vaatii, että hänet otetaan syliin.’’ Noki on kokenut matkustaja, sillä se on pienestä pitäen liikkunut Ellan ja Joonaksen matkassa. Jouluksikin on mietitty jo tarkat suunnitelmat. ’’Menemme ensin todennäköisesti Pieksämäelle Joonaksen kotiin. Siellä odottaa kaksi australian labradoodlea, jotka ovat Nokin parhaita kavereita. Siel- tä jatketaan Kuopioon minun perheeni luo. Sielläkin on vastassa eläinkavereita, joiden kanssa syntyy aina aikamoinen ralli!’’ Viime vuonna Noki sai joululahjaksi pikkuleluja sekä kaikenmaailman herk- kuja. Ella kertoo, että Noki on ollut ihan kiltti kissa tämänkin vuoden, joten se saa varmasti taas joululahjoiksi mieleisiä tavaroita ja herkkuja. Kakkossija harmitti Nokin osallistuminen Kissafani-lehden Suomen söpöimmäksi kissaksi lähti siitä, että Ellan käsiin oli Akateemisessa kir- jakaupassa osunut Kissafani-lehti. Lehti vaikutti hetken selailun perusteella haus- kan oloiselta, joten Ella päätti ostaa sen. ’’Kyseinen Kissafani oli juuri se nume- ro, missä kehoitettiin ilmoittamaan kissa Suomen söpöin kissa -äänestykseen. Aja- tus tuntui niin hauskalta, että päätimme lähettää Nokin kuvan lehteen.’’ Nokin pirtaan ei oikein sopinut, että äänestyksessä Barsik kiilasi Nokin edelle. Noki pohdiskeli nimittäin Instagram-ti- lillään @pieninokipoika.vaan, miten pääsee takaisin neljälle tassulle ja kohti uusia pettymyksiä. Ella jäi tapauksesta kuitenkin voiton puolelle, sillä hän sai syntymäpäivälahjaksi Kissafani-lehden vuositilauksen. Helppo tapaus Noki ei ole vielä sairastellut, mutta on päässyt kuitenkin jo tutustumaan eläin- lääkärin vastaanottoihin. ’’Ensimmäisen kerran hän lähti oma- toimisesti tutkimaan paikkoja heti, kun pääsi pois kopastaan. Kynsienleikkuu ja eläinlääkärin tutkimukset ovat aina sujuneet hyvin.’’ Muutamat rokotuksetkin onnistuivat, eikä Noki edes huomannut, että sitä pis- tetään, kun sai nuolla samalla herkku- tahnaa. Kastrointireissu ei sujunut aivan yhtä helposti, mutta siitäkin poika toipui nopeasti. Ella ja Joonas ovat saaneet kissaystä – viltään paljon palautetta, kuinka helpolta tapaukselta Noki vaikuttaa. ’’Sitä hän kyllä onkin. Uskomattoman helppo tapaus’’, Ella vakuuttaa tyyty- väisenä.  Ulkoilut sujuvat aina valjaissa ja pääsääntöisesti mökkireissujen yhteydessä. Kotona lasitetulta parvekkeelta on oivallista tarkkailla ympäristöä ja sen tapahtumia.  Ellalta ja Joonakselta kysytään usein, onko pitkäkarvainen Noki rotukissa. Ei ole, vaan hän on täysiverinen maatiainen.  Kaksijalkaisten palvelijoidensa mukaan Noki on luonteeltaan kissojen aatelia. Kuva: Talvikki Skön Tilaa: www.lemmikkitarvikeyugie.fi Jouluboksi yllättää lemmikit ja omistajat! ● Valittavissa omat Yugie Jouluboksit kissa- ja koiratalouksiin. ● Sisältää lemmikeille yllätystuotteita leluista makunystyröitä helliviin herkkuihin sekä lisäksi kaksi tuotetta myös lemmikin omistajalle. ● Tuotteita jokaisessa jouluboksissa vähintään 29 euron edestä. ● Valmiiksi paketoitu. Sujauta suoraan kuusen alle! ● Helppo lahjaidea läheiselle. 18 KISSAIHMISET Ocicatit Ilo, Hertta ja Sisu pyydystävät kärpäsiä kotinsa lasitetulla parvekkeella. Tuulan hoidossa on muutoinkin turvallista olla omassa kodissa. 19h V uosien mittaan Tuula Syrjälä on huomannut, että jokainen kissa suhtautuu kotiin tule- vaan hoitajaan omalla taval- laan. Ensimmäinen hoitokissa piileskeli sängyn alla. Tuula oli tullut ensimmäistä kertaa hoitamaan kahta kissaa niiden kotiin. Omistaja oli etukäteen varoittanut, että toinen kissoista todennäköisesti vetäytyisi piiloon, eikä näyttäytyisi hoitajan vierailun aikana. Niin kävikin. Kun Tuula palasi samaan kissakotiin seuraa- van kerran, vastassa olikin aivan toisenlainen kissa. ’’Tuolloin Meffi oli ensimmäisenä minua vastassa, eikä piileksinyt enää yhtään’’, Tuula kertoo. Hoitokertojen välillä oli kulunut kokonainen vuosi. Kohtaaminen sai Tuulan pohtimaan, muistavatko kissat sittenkin ihmiset, joita ne ovat tavanneet vain harvakseltaan. Tuulan ko- kemukset kuvaavat hyvin sitä, millaista kis- sanhoitajan työ voi olla. Kissat ovat yksilöitä, eikä vieraan ihmisen saapuminen niiden kotiin herätä kaikissa samanlaista reaktiota. Omalla reviirillä Tuula Syrjälä asuu Helsingin Vuosaaressa ja hoitaa pääasiassa lähialueen kissoja. Hän ei ilmoittele palvelustaan, vaan hoidettavat kissat löytyvät niin sanotusti puskaradion kautta. Kaikki sai alkunsa viisi vuotta sitten, kun Tuulan oma kissa Tilli kuoli. Tilli oli pitkäkar- vainen rescue-kissa ja tuli Tuulan perheeseen arviolta kuusivuotiaana. Se eli noin 17-vuoti – aaksi. Viimeiset vuodet olivat kuitenkin raskai- ta, sillä Tillillä oli monenlaisia terveysongelmia. ’’Hän oli ihana kissa, mutta sairasteli paljon. Ongelmia oli hampaissa, pernassa ja lopulta kilpirauhasessa, jonka takia Tilli oli lopetettava. Sairauksien hoito oli stressaavaa. Onneksi tuttu eläinlääkäri tuli kotiimme lopettamaan Tillin, Hoitaja tulee kissan kotiin Kun kissan omat ihmiset lähtevät matkalle, vaihtoehtona ei aina ole kissan vieminen hoitopaikkaan. Tuula Syrjälä käy hoitamassa kissoja niiden kotona. Teksti: Tuuli Turtola Kuvat: Tuula Syrjälä Ocicar-kissa Hertta hyvästelee Tuula Syrjälän sylissä reissuun lähtevää kotiväkeään. 20 ja meidän ei tarvinnut lähteä eläinlääkäriin’’, Tuula muistelee. Tillin kuoleman jälkeen Tuula kertoi ys – tävilleen, että hän voisi alkaa hoitaa muiden ihmisten kissoja. Ystävien ystävien kautta alkoi tulla yhteydenottoja, ja vähitellen harrastus laajeni. Nykyisin Tuulalla on neljästä viiteen vakituista hoidettavaa kissaa. Hän hoitaa pen- tuja ja aikuisia, maatiais- ja rotukissoja sekä erityishoitoa tarvitsevia kissoja. ’’Oikeastaan kaikenlaisia kissoja’’, hän kuvaa. Tuula haluaa nimenomaan mennä kissan omaan kotiin. Oman kodin hän haluaa pitää allergiavapaana. Tillin kuoleman jälkeen kesti kauan, ennen kuin kaikki kissankarvat ja pöly olivat lähteneet kodista. Kissan kannalta oma koti on myös usein helpoin vaihtoehto. Omassa ympäristössä ovat tutut hajut, paikat ja rutiinit, vaikka omat ih- miset puuttuvatkin. Ensin tutustutaan Ennen kuin Tuula alkaa hoitaa uutta kissaa, hän käy tutustumassa kissan kotiin ja hoidettavaan eläimeen. Kissojen hoidosta sovitaan omistajan kanssa tarkasti etukäteen. Jokaisella kissalla on omat tapansa ja tarpeensa sekä jokaisella omistajalla oma tapansa ruokkia ja hoitaa kissaa. ’’Yhdelle kissalle sopii tavallinen ruoka, toi- nen syö pelkästään raakaruokaa ja kolmannella voi olla allergia, joka rajoittaa ruokavaliota. Allergisen kissan luokse ei voi viedä edes pieniä tuliaisia tai antaa sille ylimääräisiä herkkuja’’, Tuula sanoo. Myös lääkkeiden antaminen kuuluu joskus hoitajan tehtäviin. Erään Tuulan hoitokissan suolistosairaus vaati lääkkeitä sekä aamulla että illalla. Kerta-annokseen kuului kolme kapselia ja ruiskulla suuhun annettava lääke. Lääkkeiden antaminen voi olla kissalle epämieluisaa, mutta kaikki kissat eivät tee siitä vaikeaa. ’’Kyseinen suolistosairautta sairastava On – ni-kissa oli tosi kiltti. Lääkkeen antaminen on- nistui sille hyvin suoraan suuhun suupielestä käsin’’, Tuula kertoo. Jos hoidettava kissa tarvitsee erityishoitoa, Tuula veloittaa siitä hieman enemmän kuin tavallisesta kissanhoidosta. Hän on itse mää – ritellyt pienen korvauksen, mutta kyse ei ole yritystoiminnasta, vaan harrastuksesta. Kissojen ehdoilla Kissahoitajan tärkeimpiin taitoihin kuuluu Tuulan mukaan se, että osaa käsitellä erilai – sia kissoja ja huomata niiden eleistä, milloin eläin haluaa seuraa ja milloin se mieluummin jätetään rauhaan. ’’Tykkään kissoista! Osaan käsitellä kaikenlaisia kissoja, se on tärkeintä. Tärkeä taito on myös oppia huomaamaan, milloin kissa ei halua, että Bengali Vili ja maatiaiskissa Seppo ovat hyviä kaveruksia. 21 ,, Valjaissa ulkoilu kuuluu hoitoon vain silloin, kun siitä on sovittu omistajan kanssa. ,, siihen kosketaan, vaan se haluaa olla rauhassa.’’ Jotkut kissat ovat hyvinkin seurallisia, toiset arkoja. Kaikki eivät myöskään halua syliin, vaikka vieras ihminen olisi jo tuttu. Eräs Tuulan hoitama ocicat ei koskaan tule hänen syliinsä. Silitettäväksi ja rapsutettavaksi se kuitenkin suostuu. Tuula hoitaa kyseisessä ocicat-hoi – toperheessä kolmea kissaa. Ocicatit-kolmikko on hänen mukaansa vauhdikas ja seurallinen. ’’Kissat tulevat heti ovelle tervehtimään mi- nua. Ne ovat uteliaita ja haluavat, että niiden kanssa ollaan, mutta sylissä ne eivät erityisem- min viihdy. Vieraasta tuttu Kissan suhtautuminen hoitajaan voi muuttua nopeasti, kun ihminen tulee tutuksi. Tuulan kokemukset ovat saaneet hänet pohti – maan myös sitä, kuinka hyvin kissat muistavat ihmisiä. Vuoden kuluttua ensimmäisestä koh- taamisesta aiemmin sängyn alle piiloutunut kissa tuli häntä vastaan kuin vanha tuttu. Kolmen ocicatin perheessä Tuula on huo – mannut, miten erilaisia saman kodin kissat voivat olla. ’’Kolmesta ocicatista vanhin, Ilo, on erityisen kiintynyt perheen isään. Kun perhe oli kerran lähdössä matkalle ja ihmiset poistuivat ovesta, Ilo alkoi maukua äänekkäästi. Se selvästi kai- pasi isäntäänsä, mutta rauhoittui muutaman minuutin kuluttua’’, Tuula muistelee. Kissat eivät välttämättä olekaan niin välinpi- tämättömiä kuin joskus ajatellaan. Myös Tuu- lan havaintojen perusteella kissa voivat kaivata omia ihmisiään, vaikka joku muu olisi niiden luona pitämässä seuraa. ’’Mutta en tiedä, olenko mikään kissakuis – kaaja!’’ Tuula naurahtaa. Leikkiä ja seuraa Kun kissa on tullut hoitajalle tutuksi, hoitokäynti voi sisältää paljon muutakin kuin ruoan tarjoa- mista ja hiekkalaatikon siivoamista. Kissojen kanssa leikitään ja niiden kanssa seurustellaan niiden omien tapojen mukaisesti. Kerran Tuula heitteli hoidettavalleen Hert – ta-kissalle huviksensa keppiä. Hertta yllätti hoitajansa noutamalla sen. Se oppi nopeasti noutamisleikin. Myös saman perheen Sisu-pen- tu oppi saman leikin nopeasti. ’’Nyt Hertta ei pääse juuri lainkaan leikki – mään noutamisleikkiä, kun Sisu ei anna sille vuoroa!’’ Samassa perheessä asunut Onni puolestaan oli hyvin sosiaalinen. Se tuli Tuulan syliin tä- män istuessa sohvalla ja saattoi aamulla tulla sänkyyn herättämään hoitajansa. Yhdessä hoitoperheessä asuva Seppo on yksi Tuulan suosikkikissoista. Maatiaiskissa tervehtii häntä omalla valloittavalla tavallaan. ’’Seppo on mitä suloisin kissa! Minut näh- dessään se heittäytyy selälleen ja vaatii: Rapsuta minua!’’ Hoidon kesto ja toteutustapa riippuvat kis – sasta ja perheen toiveista. Pisimmillään Tuula on ollut hoidettavien kissojen luona kahdeksan vuorokautta. Joskus hän käy päivällä kissan luona ja palaa illaksi omaan kotiinsa. Toisinaan on järkevämpää jäädä yöksi. Eräs hoidettava kissa tarvitsi lääkkeensä heti aamusta, joten Tuula päätti yöpyä kissan luona. ’’Ajattelin, että minun oli helpompaa olla siellä yötä.’’ Joidenkin kissojen kanssa Tuula käy myös ulkona. Valjaissa ulkoilu kuuluu kuitenkin hoi- toon vain silloin, kun siitä on sovittu omistajan kanssa. Hoitajan tehtävät eivät aina pysy ennalta sovitussa perusrutiinissa. Maatiaskissa Sepon kanssa samassa perheessä asuva aktiivinen ben- galikissa Vili innostui syömään maton hapsuja, mistä seurasi suolitukos. Kissa jouduttiin vie- mään Viikin eläinsairaalaan, jossa sen vatsa avattiin ja tukkeuma poistettiin. Kun leikkaushaava myöhemmin tulehtui, edessä oli uusi sairaalakäynti. Kissojen omis – tajan kanssa päätettiin, että Vilin olisi helpom- pi toipua rauhassa, jos Seppo olisi sillä aikaa muualla. Tällä kertaa Tuula poikkeuksellises- ti ottikin kissan luoksensa hoitoon, ja Seppo muutti kahdeksi viikoksi Tuulan luo. ’’Olihan se ihanaa aikaa. Seppo nukkui sän- gyssä vieressäni. Se onkin maailman ihanin kissa!’’ Kissoihin ehtii kiintyä Vuosien aikana hoitokissoista on tullut Tuulalle rakkaita. Kissojen poismeno on hänelle aina suuri suru. Eläkkeellä oleva Tuula ei itse enää kaipaa omaa kissaa. ’’En jaksaisi enää omaa kissaa, ja eläkeläisen elämä on hyvin hektistä!’’ hän naurahtaa. Vakavampi syy liittyy perheenjäsenen kis – sa-allergiaan. Oman kissan hankkiminen ei siksi tunnu hyvältä ajatukselta. Muiden kissojen hoitaminen antaa kuitenkin mahdollisuuden nauttia kissojen seurasta ilman pitkäaikaista sitoutumista omaan kissaan. Tuula on pitänyt kissoista lapsuudestaan lähtien. Hän tulee maanviljelijäperheestä. Ko- titilalla olikin aina navettakissoja. Niitä Tuula hoiti jo lapsena innokkaasti. Mikä kissoissa on parasta? Tuula ei epäröi vastausta. ’’Kissat ovat kaikki erilaisia. Ne ovat ihania ja suloisia. On ihanaa, kun kissa tulee syliin. Toki kaikki kissat eivät halua tulla syliin. Kissoja saa rakastaa vaikka kuinka paljon!’’ Kissanhoitajan työssä jokainen kissa koh – dataan omana yksilönä. Yksi vetäytyy sängyn alle, toinen tulee ovelle vastaan, kolmas heit- täytyy selälleen rapsutettavaksi ja neljäs kiipeää aamulla sänkyyn. Kissojen erilaisuuden hyväksyminen onkin ehkä yksi tärkeimmistä asioista, joita Tuula on vuosien aikana oppinut. Jokainen hoitokissa on omanlaisensa ja jokaisen kanssa syntyy omanlainen suhde. ’’Ehkä juuri siinä piilee myös kissanhoitajan työn viehätys. Vaikka kissa ei ole oma, niin saan hetken ajan jakaa kissan tutun arjen sen omilla ehdoilla.’’ ’’Ja kissan silittäminen on kuin terapiaa’’, Tuula Syrjälä muistuttaa. 22 Uutisia kissamaailmasta Koonnut: Tuuli Turtola Moninkertainen juhlapäivä K olmevuotiaana kadonnut Charlie-kissa löytyi usko- mattoman pitkän ajan jäl- keen. Iso-Britanniassa Wa- lesissa asuva Robertsonin perhe oli jo vuosia sitten luopunut toivosta, kunnes eläinlääkäriltä tuli 29.7.2026 yllättävä puhelu. Vuonna 2016 kadonnut Char- lie-kissa oli löytynyt. Charlie katosi vain muutama päi- vä sen jälkeen, kun perhe oli muutta- nut Newbridgestä Abercarniin. Ulkona viihtynyt kissa oli tottunut kulkemaan omilla teillään, mutta tällä kertaa se ei enää palannut kotiin. Perhe etsi Charlieta kuukausien ajan ja julkaisi katoamisilmoituksia myös sosiaalisessa mediassa. Vihjeitä tuli muutamia, mutta kissaa ei löytynyt. Kymmenen vuotta myöhemmin perheen äiti, Hannah Robertson sai puhelun paikalliselta eläinlääkäriase- malta. Charlie oli löytynyt. Lähistöllä asuva kissarakas ihmi- nen oli löytänyt kissan pensaikosta ja ruokkinut sitä viikkojen ajan, ennen kuin vei sen eläinlääkäriin. Mikrosirun avulla kissa pystyttiin yhdistämään ta- kaisin perheeseensä. Perheen riemu oli valtava. Charlie oli hyvässä kunnossa ja, mikä parasta, se tunnisti omistajansa heti. ’’Hän ei näytä juuri muuttuneen. Hän näyttää aivan samalta kuin van- hoissa kuvissamme’’, Lucy Robertson kertoo. Nyt Charlie totuttelee jälleen ko- tiinsa ja perheen muihin lemmikkei- hin. Kymmenen vuoden seikkailujen jälkeen on ainakin yksi asia, josta se ei ole saanut tarpeekseen: Huomio. ’’Charlie tietää selvästi olevansa mel- koinen julkkis!’’ Lucy nauraa. Lähde: bbc.com, 17.8.2026 K issan silittäminen rau – hoittaa monia ihmisiä, eikä kyse ole ainoas- taan pehmeän turkin tunteesta kättä vasten. Taustalla vaikuttaa oksitosiini, niin sanot- tu rakkaus- ja kiintymyshormo- ni, joka vahvistaa luottamusta ja vähentää stressiä. Tutkimuksissa on havaittu, että rauhallinen si- littely ja muu ystävällinen kans- sakäyminen kissan kanssa voivat nostaa oksitosiinitasoja sekä ihmi- sellä että kissalla. Samalla stressi- hormoni kortisolin määrä voi las- kea. Myös kissan kehräyksellä on havaittu olevan ihmistä rauhoit- tavia vaikutuksia. Tutkimukset nostavat esille tär- keän yksityiskohdan: kissaa ei pidä pakottaa läheisyyteen. Kun kissa itse hakeutui omistajansa syliin tai lähelle, oksitosiinitaso nousi. Sen sijaan välttelevillä tai aroilla kis- soilla oksitosiinitaso saattoi las- kea pakotetun sylittelyn jälkeen. Kissat ilmaisevat kiintymys- tään muutenkin hienovaraisem- min kuin koirat. Esimerkiksi hi- das silmien räpyttely on merkki luottamuksesta ja turvallisuuden tunteesta. Koirilla oksitosiinireaktio on tutkimuksissa yleensä ollut kis- soja voimakkaampi. Tämä ei kui- tenkaan tarkoita, että kissat olisi- vat vähemmän kiintyneitä. Koirat ovat sosiaalisia laumaeläimiä, kun taas kissat ovat kehittyneet itsenäi- semmiksi metsästäjiksi. Kissan luottamus pitää ansaita, mutta kun se syntyy, myös kissan aivojen kemia vahvistaa ihmisen ja kissan välistä sidettä. Lähde: independent.co.uk, 27.8.2026 Kissan kehräys vapauttaa rakkaushormonia Kymmenen vuotta kateissa ollut kissa palasi kotiin omistajansa 30-vuotissyntymä- päivänä. 23 U lkona elämään tottuneen kis – san muuttaminen sisäkissak- si ei välttämättä olekaan niin vaikeaa kuin on ajateltu. Uu- siseelantilaisessa tutkimuksessa yli kak- si kolmasosaa kissanomistajista kertoi muutoksen olleen odotettua helpompi. Tutkimukseen osallistui 87 kissano- mistajaa, jotka olivat parhaillaan totut- tamassa kissojaan sisäelämään. Yli 40 prosenttia kissoista sopeutui heti, kah- deksan prosenttia muutamassa päivässä ja 17 prosenttia muutamassa viikossa. Kissan ikä vaikutti merkittävästi so- peutumiseen. Alle kaksivuotiaista kis- soista 75 prosenttia tottui sisäelämään muutamassa päivässä, kun taas yli kak- sivuotiailla vastaava osuus oli 39 pro- senttia. Yleisin syy kissojen sisälle siirtämi- seen oli niiden turvallisuus. Omistajia huolestuttivat erityisesti liikenne, mui- den eläinten hyökkäykset ja sairaudet. Osa halusi myös vähentää kissojen vai- kutusta luonnonvaraiseen eläimistöön, kuten lintuihin. Sisäkissaksi muuttaminen toi monille omistajille mielenrauhaa. Eräs tutkimuk- seen osallistuja kertoi, että hän tunsi päi- vän aikana vähemmän huolta kissastaan. Muutos ei kuitenkaan ollut kaikille ongelmaton. Haasteita aiheuttivat muun muassa hiekkalaatikoiden ylläpito, kis- san aktivointi, painonnousu sekä ruoka- ja muut kustannukset. Silti 77 prosenttia omistajista kertoi aikovansa pitää myös tulevat kissansa sisällä. Yksi tutkimukseen osallistunut tiivisti syyn sisäkissauteen näin: Tur- vallisuustiedän, että kissani elää pi- dempään. Lähde: independent.co.uk, 5.8.2026 Ulkokissan muuttaminen sisäkissaksi tuo omistajille mielenrauhaa. Ulkokissat sopeutuvat yllättävän helposti sisäkissoiksi  K issojen oranssin värin, joka englanniksi kutsu- taan nimellä ginger, syy on löytynyt. Oransseilta kissoilta puuttuu osa DNA-geenistä nimeltä ARHGAP36, mikä saa niiden ihon, silmien ja tur- kin pigmentin vaaleammaksi. Tut- kimukset tehtiin samanaikaisesti Ja- panissa Kyushun ja Yhdysvalloissa Stanfordin yliopistoissa. Oranssit kissat ovat enimmäk- seen uroksia, koska geeni sijaitsee X-kromosomissa. Urokset, joilla on vain yksi X-kromosomi, voivat olla täysin oransseja. Sen sijaan naa- railla, joilla on kaksi X-kromoso- mia, vaaleampi väri ilmenee vain, jos DNA puuttuu molemmista kro- mosomeista. Tämä johtaa usein lai- kukkaaseen turkkiin. Tutkimuksen rahoitti joukko- rahoitus, ja sen takana on intohi- moinen kissaihminen, professori Hiroyuki Sasaki, joka toivoo löy- töjen auttavan kissatautien tutki- muksessa. ARHGAP36-geeni on aktiivi- nen myös monissa muissa kehon osissa, kuten aivoissa ja hormoni- rauhasissa, ja se on tärkeä kissan kehitykselle. ’’Monet kissanomistajat ovat var- moja, että eri turkin värit ja kuviot liittyvät erilaisiin persoonallisuuk- siin’’, professori Sasaki sanoo. ’’Tieteellistä näyttöä ei tästä vie- lä ole, mutta se on kiehtova ajatus, jota haluaisin tutkia lisää.’’ ARHGAP36-geeni vaikuttaa myös muihin kehon osiin, ja sen mutaatiot voivat liittyä terveyson- gelmiin tai luonteeseen. Tutkijat aikovat jatkaa tutkimuksia myös turkin värin ja persoonallisuuden yhteyksistä. Lähde: bbc.com ,, Oranssit kissat ovat enimmäkseen uroksia, koska geeni sijaitsee X-kromosomissa. ,, Oranssin turkin salaisuus selvisi 24 Uutisia kissamaailmasta Kissat erottavat omistajan hajun vieraan hajusta Y hdysvalloissa Wisconsinissa asuva Erebus Anomaly -nimi- nen kissa on melkoinen eri- koisuus. Maine coon -rotui- nen kissanpentu syntyi peräti 29 varpaan kanssa ja rikkoi maailmanennätyksen, joka oli pysynyt voimassa yli 20 vuotta. Erebusin omistajille, Kendra Vanden – bloomerille ja Hunter Nettille oli no- peasti selvää, että uudessa pennussa oli jotain tavallisuudesta poikkeavaa. Yh- dessä tassussa oli kahdeksan varvasta ja kolmessa muussa seitsemän. Kissoilla on tavallisesti 18 varvasta. Erebusin poikkeuksellinen varvas- määrä johtuu polydaktyliasta eli moni- varpaisuudesta. Kyseessä on perinnölli- nen ominaisuus, joka on melko yleinen erityisesti maine coon -kissoilla. Myös Erebusin isällä oli kuusi varvasta jokai- sessa tassussa, yhteensä siis 24. Erebusin 29 varvasta riittivät rikko- maan Guinnessin maailmanennätyk- sen. Edellinen ennätys, 28 varvasta oli pysynyt voimassa vuodesta 2002 lähtien. Ennen ennätyksen varmistumista Erebus joutui kuitenkin taistelemaan hengestään. Sen omistajat huomasivat, että pentu alkoi hengittää suunsa kautta. Eläinlää- kärissä selvisi, että ruokaa tai nestettä oli päätynyt kissan hengitysteihin, mikä ai- heutti vakavan keuhkokuumeen. Erebus vietiin kiireesti päivystykseen. Se joutui happikoneeseen ja sai lääkitystä, mutta sen tila oli pitkään erittäin huolestuttava. ’’Röntgenkuvien olisi pitänyt näyttää keuhkot mustina, mutta ne olivat täysin valkoiset’’, Vandenbloomer kertoi yhdys- valtalaiselle televisio-ohjelmalle. Erebus-pentu toipui vähitellen, ja myöhemmät röntgenkuvat vahvistivat sen parantuneen täysin. Samoilla rön- tgenkuvilla oli myöhemmin toinenkin tärkeä tehtävä. Ne auttoivat vahvista- maan dokumentaation, jonka perusteella Guinness World Records myönsi Erebu- sille toukokuussa 2026 maailmanennä- tyksen sen 29 varpaasta. Omistajat ovatkin saaneet kokea mel- koisen käänteen. Yksi heidän elämänsä pelottavimmista hetkistä johti lopulta siihen, että heidän kissastaan tuli maa- ilmanennätyksen haltija. Erebusista on jo ehditty kysellä, olisi- ko omistajilla aikomusta myydä se. Heil- lä on kuitenin selkeä vastaus kyselyihin. ’’Erebus jää meille. Hän on upea poi- ka.’’ Lähde: theguardian.com, 25.8.2026 Tassuissa 29 varvasta Normaalisti kissalla on viisi varvasta molemmissa etutassuissa ja neljä varvasta molemmissa takatassuissa. Kissanpentu teki maailmanennätyksen. Japanilainen hittikirja käännetty yli 30 kielelle J apanilaisesta menestysro- maanista Lääkkeeksi mää- rätään kissa  (Gummerus, 2026) on muodostunut kan- sainvälinen ilmiö. Se edustaa maail- malla tällä hetkellä trendaavaa healing fiction -genreä, jossa kiehtovilla ja eris- kummallisilla tarinoilla on lukijan mieltä eheyttävää voimaa. ”Tämähän on kissa?” ”Kyllä vain.” Lääkäri kuulosti siltä kuin tilanteessa ei olisi ollut mitään sen kummempaa. Kiotossa, kapean mukulakivikujan päässä, vanhan rakennuksen viiden- nessä kerroksessa sijaitsee salaperäi- nen klinikka. Siellä potilas saa ainut- laatuista hoitoa: vaivasta riippumatta lääkkeeksi määrätään kissa. Avunha- kijat usein hämmentyvät epätavalli- sesta reseptistä. Mutta kissan otettuaan he huo- maavat, että elämä muuttuu kiistat- ta paremmaksi. Kissat, nuo leikkisät, empaattiset ja toisinaan hermoja raas- tavat, mutta aina ehdoitta rakastettavat kumppanit parantavat potilaan kuin potilaan sisäiset myllerrykset.  Palkittu ja myyntimenestykseksi Japanissa noussut Shō Ishidan  Lääk- keeksi määrätään kissa hurmaa myös maailmalla. Kirja on käännetty jo yli 30 kielelle. Raisa Porrasmaan suomen – nos sisältää myös veikeän, Kaisu Sand- bergin tekemän kuvituksen. Japanilainen kirjailija, 51-vuotias Kiotossa vuonna 1975 syntynyt Sho – Ishida on aina rakastanut kissoja.