Suurin syy tekoälyn välttelyyn on pelko virheellisistä ohjeista sekä luottamuksen puute tekoälyn kykyyn arvioida eläimen terveydentilaa.
”Tekoäly voi parhaimmillaan tarjota hyödyllistä tukea lemmikinomistajalle, mutta olennaista on osata kysyä oikeat asiat sekä tarkastaa tiedon lähteet”, sanoo Heidi M. Elomaa, Agria Eläinvakuutuksen maajohtaja ja eläinlääkäri.
Tekoälyä hyödyntämällä lemmikinomistajat voivat oppia esimerkiksi eläimen painonhallinnasta, liikunnan tarpeesta, eri rotujen erityispiirteistä ja perushoidosta. Neuvot täsmentyvät, kun tekoälylle annetaan yksilöllistä tietoa lemmikistä, kuten mahdollisista allergioista ja aiemmista sairauksista.
”Mitä enemmän tietoa tekoälylle antaa, sitä hyödyllisempiä neuvot voivat olla. Tekoäly ei tiedä lemmikin aiemmista sairauksista, lääkityksestä tai yksilöllisistä erityistarpeista, ellei käyttäjä näistä mainitse”, Elomaa huomauttaa.
’’Jos eläin sairastuu vakavasti, hakeutuisin ehdottomasti eläinlääkärin vastaanotolle. Tekoäly voi toimia kätevänä tietopankkina arjessa ja ennaltaehkäisevässä perushoidossa, mutta akuutissa sairaustapauksessa eläin tulee aina viedä hoitoon’’, Elomaa korostaa.
Ihmiskontaktia arvostetaan
Kyselytutkimuksen mukaan jopa 75 prosenttia vastaajista on huolissaan tekoälyn käytöstä eläinlääkäripalveluissa. Suurimmaksi huolenaiheeksi nousi se, ettei tekoäly kykene tulkitsemaan lemmikin olemusta ja tunnesignaaleja samalla tavoin kuin ihminen. Monet pelkäävät myös, että tekoälyn yleistyessä henkilökohtainen vuorovaikutus eläinlääkärin kanssa vähenee.
Kyselytutkimuksen toteutti Xtreme Insight AB marraskuussa 2025 Agria Eläinvakuutuksen toimeksiannosta. Tutkimukseen osallistui yli 800 suomalaista lemmikinomistajaa.
