Page 48 - Kissafani 6/2021

Minun Leidin kanssa 17 vuotta

! Hankin elämäni ensimmäisen
Sinne Keski-Suomeen me
kissani - ja ainoan - kissan, kun muutin sitten Leidin kanssa jämähdim-
me. Leidi hallitsi valtakuntaansa
kotoani opiskelemaan 18-vuoti-
aana. Sitä ennen lemmikit olivat
- kerrostalokaksiota verkotetulla
olleet meidän perheessä kielletty- parvekkeella - varmoin ottein.
jä, koska isälläni on paha astma. Kaikki oli hänen korkeudellaan
En ollut saanut muuttolaatikoi-
Kerro kissatarinasi! ta edes avattua, kun jo selaisin hyvin, kunhan ruokaa, lämpöä
ja läheisyyttä oli tarjolla.
paikallislehdestä mahdollisia Leidi eli varsin pitkän elämän
! Kerro omasta kissastasi; on tarina sitten iloinen, Annetaan kissanpentuja -ilmoi- hyvin terveenä. Käytin sitä eläin-
surullinen, vanha tai juuri tapahtunut. Lähetä se tuksia. Siihen aikaan 1970-luvul- lääkärintarkastuksissa vuosittain.
mielellään kuvan kera: toimittajasalmi@gmail.com la kissojahan tosiaan annettiin Koskaan ei ilmennyt mitään huo-
- tilanne oli siis täysin erilainen lestuttavaa.
kuin nyt korona-ajan lemmikki- 17 vuoden iässä Leidi tuli
vimmassa, kun tavallinen maati- matkansa päähän. Ruoka ei enää
aispentu voi maksaa useita satoja kelvannut, pissaaminen oli han-
euroja. kalaa. En halunnut enää pitkit-
Ei aikaakaan, kun pieneen tää niin vanhan kissan elämää
opiskelijakämppääni muutti lu- millään tutkimuksilla, oli aika
mivalkoinen Leidi, jolla oli ikää päästää se kissojen sateenkaa-
tuskin edes 7-8 viikkoa. No sii- risillalle.
hen aikaan se oli tavallista, jo- Vieläkin muistan sen kauhean
ten en ihmetellyt lainkaan, kun päivän, kun tulin kotiin eläin-
emäntä, jonka talon kivijalkaan lääkäristä ilman kissaa. Koti
oli pentue pyöräytetty, ilmoitti tuntui niin tyhjältä ja kolkolta.
että haes pentu sitten joutuisaan! Kesti pitkään, ennen kuin totuin,
Elämä Leidin kanssa lähti ettei Leidi ollut minua vastassa
käyntiin ilman ongelmia. Lapsu- eteisessä kun tulin töistä kotiin.
kainen oppi saman tien käymään Minulta on monesti kysytty,
hiekkalaatikolla, söi halukkaasti että miksi en hankkinut uutta
ruokansa ja käyttäytyi pennuk- kissaa? Suurin syy oli se, että
Tällainen on Virtanen! si perin maltillisesti. Oli ihanaa, ryhdyin vanhan isäni omaishoi-
kun pentu käpertyi poskeani tajaksi; muutin lapsuudenkotiini
Se tavallinen Virtanen vasten tyynylle, kun menin ja hankin samalta paikkakunnal-
nukkumaan - kehräys oli ihan ta työpaikan. Ja koska isällä oli
! Virtanen on tuiki tavallinen nä katselimme sen touhuamista, maailman parhainta musiikkia astma, kissa ei olisi tullut kysy-
suomalainen nimi. Se on myös nuorempi poika kysyi, että mikä korvilleni. mykseenkään.
meidän perheen kissapojan nimi. sille nimeksi? No ei muuta kuin Asuimme Leidin kanssa siinä Nyt vanhempani ovat jo
Pari vuotta sitten sisareni kertoi, pohtimaan; vaihtoehtoina oli asunnossa kolme vuotta. Kun val- kuolleet, ja minäkin eläkeiäs-
että heidän naapurissaan maalla ensin Miisua ja Jannua. mistuin ammattiini, aloin katsel- sä. Suunnitelmissa on hankkia
oli löydetty kissanpentuja. Niille Kunnes esikoinen nosti päänsä la uusia maisemia. Ei aikaakaan, asunto Espanjasta. Ehkäpä sinne
etsittiin koteja. koulukirjoistaan tokaisten, että kun enoni haki kuorma-autollaan Aurinkorannikon elämään sopisi
No meillä sattui juuri olemaan sehän on tietty Virtanen! sekä muuttokuormani että minut hyvin uusi kissakin!
kissan mentävä aukko, kun vanha Vähän aikaa nimeä pyöriteltiin ja ja kissani - niin me matkasimme Helena
Bertta oli paria kuukautta aiem- vähän kummasteltiinkin, mutta uusiin maisemiin liki 300 kilo-
min nukkunut pois elettyään pit- sellainen ”tavallinen Virtanen” metrin päähän.
kän elämän. Joten ei muuta kuin meillä nyt on. Noh, onko nyt niin
tuumasta toimeen, ainahan meille tavallinen kuitenkaan monine
nyt koditon pentu-rukka mahtuisi. kepposineen ja tempauksineen, Melkein oma naapurin Jannu
Niin tämä superhurmuri muutti mutta Virtanen kuitenkin.
meille. Kun ensimmäisenä päivä- Virtasen perhe ! Minulla ei ole koskaan ollut molemmissa taloissa. Toki oli ko-
omaa kissaa. Mutta melkein tonaan eniten, mutta meiltäkin
”oma” oli pitkään: naapurin sille löytyi aina rapsuttelijoita ja
Jo 74 vuotta kissoja Jannu. jotain herkkuruokaa.
Jannu muutti hyvän ystäväni Enää en muista, mihin sai-
! Olen 88-vuotias. Minun kodis- ei tullut minkäänlaista katkosta, luo naapuritaloon pikkupen- rauteen Jannu sitten kuoli noin
sani on ollut kissa tai useampia vaikka muutin tänne pari vuotta tuna. Elettiin 1970-lukua, ja 10-vuotiaana, mutta äkillisesti
kissoja 74 vuotta. sitten. On se hienoa, kun vielä silloin tuntui, että joka talossa se menehtyi. Jannun kuolema oli
Aikamoinen taival siis taka- näin elämän ehtoopuolellakin saa taisi olla kissa. Ne juoksentelivat meille ”molemmille perheille”
na näiden maailman ihanimpien nauttia kissan läsnäolosta. Siitä pitkin kyliä, siihen aikaanhan oli kova isku, mutta siitä lohdutim-
olentojen kanssa. Tunnustaudun olen kiitollinen. enemmän sääntö kuin poikkeus, me toisiamme, että onneksi se ei
eläinfaniksi joka solullani, mutta Paljon terveisiä kaikille sa- että kissat saivat tulla ja mennä joutunut kärsimään.
mikään ei ole kissan voittanut- manlaisille kissoihin höpsäh- mielensä mukaan. Ei niitä sen Jannu oli hieno kissa.
ta. Sen koko olemus, viehkeys, täneille. kummemmin vahdittu. Jannun vara-mamma
kauneus. Ne ovat aivan parasta. Kissatäti Sain olla mukana Jannun elä-
Tällä hetkellä asun palve- mässä tiiviisti. Se tottuikin jo
lutalossa, jossa meillä on oma nuorena, että meillekin sai tulla
kissamme. Siksi kissaelämääni kuin kotiinsa. Se oppi oleilemaan

48