Eurooppalaisen lyhytkarvakissan tilanne paras Suomessa
Eurooppalainen on aito suomalainen rotukissa, jonka arvokas perintö on kansallinen ylpeys.
Liioittelematta voidaan sanoa, että eurooppalaisen rodun tilanne Suomessa on maailman paras, kertoo Suomen Eurooppalaiskissarengas ry:n puheenjohtaja Riitta Mönkäre.
– Suomessa on kasvatettu eurooppalaisia kissoja järjestelmällisesti 1960-luvulta lähtien ja meillä on tiettävästi Euroopan ja myös maailman suurin rekisterissä oleva eurooppalaiskanta.
– Eurooppalaiskissojen kasvatus on keskittynyt Pohjoismaihin, ennen kaikkea Suomeen. Täällä rekisteröidään vuosittain runsaat 100 eurooppalaiskissaa ja kasvattajia on useita kymmeniä.
Eurooppalaiskissaharrastusta ja -kasvatusta edistävä Suomen Eurooppalaiskissarengas ry on toiminut aktiivisesti perustamisestaan vuodesta 1987 asti.
– Jäsenistöön kuuluu rodun harrastajia ja kasvattajia jo yli 40 vuotta sitten aloittaneista, aivan uusiin harrastajiin, valaisee Mönkäre.
Ei pitkäkarvaisia
Eurooppalaisten kissojen suosio on ollut vakaata. Käytännössä kaikki pennut löytävät oman kodin.
– Hyväksyttyjä värimuunnoksia on yli 70, mutta aktiivisesti kasvatetaan noin viittätoista värimuunnosta. Kasvattajat usein keskittyvät tiettyihin värimuunnoksiin omien mieltymystensä ja tavoitteittensa sekä rodun kasvatustilanteen mukaisesti, kertoo Mönkäre.
– Eurooppalaisten kissojen alkuperäiskannassa esiintyy pitkäkarvaisia yksilöitä ja niitä syntyy joskus myös rekisteröidyille eurooppalaiskissoille. Pitkäkarvaisuus ei kuitenkaan ole tässä rodussa hyväksytty ominaisuus.
Rekisteröidyille eurooppalaiskissoille syntyvät pitkäkarvaiset pennut rekisteröidään koodilla XLH, joka tarkoittaa hyväksymätöntä pitkä- tai puolipitkäkarvarotua.
– Tuolloin kissa saa rekisterikirjan, mutta se ei voi käydä näyttelyissä eikä sillä voi kasvattaa, selventää Mönkäre.