Pyhä birman ulkonäön uskotaan olevan peräisin Ranskasta, jossa 1920-luvulla risteytettiin siamilais- ja persialaiskissoja keskenään. Pyhä birman yksi tärkeimmistä rotumääritelmistä onkin väritys; naamiokissalle tyypillinen väritys on sillä kasvoissa, korvissa, hännässä ja jaloissa. Näitä värejä erilaisine muunnoksineen on jopa 40. Perinteisen ruskean ja sinisen lisäksi on suklaa sekä vaaleat värit, lila, creme ja punainen. Ensin mainituista on myös kilpikonnaväritykset ja kaikista väreistä raitakuviolliset tabbyt. Uusia värimuunnoksia ovat hopea ja savu. Birman ulkonäköön kuuluvat myös valkoiset sukat sekä kauniit, siniset silmät.

Suomeen rotu rantautui Ruotsin kautta vuonna 1970. 1990-lukua voidaan pitää varsinaisena pyhä birma -rodun nousukautena Suomessa. Vuonna 1991 lakkautettiin SUROK:n alajaostona toiminut jaosto ja tilalle perustettiin oma, itsenäinen rotuyhdistys. Nykyään yhdistys kantaa nimeä Pyhä Birman Kissa ry, Sacred Birmans in Finland.

Neuvontaa harrastajille

Aktiivisen yhdistyksen jäsenmäärä on pysytellyt vuodesta toiseen 300-400 välillä. Viime vuonna uusia birmoja rekisteröitiin 337, joka on hivenen enemmän kuin aiempina vuosina. Yhdistyksen tärkein tavoite on kertoa rodusta siitä kiinnostuneille.

– Tarjoamme rotuneuvontaa niin uusien birmojen hankkijoille kuin kasvattajillekin. Parhaiten tietoa saa neljä kertaa vuodessa ilmestyvästä jäsenlehdestä, jota jäsenistö odottaa aina innolla. Myös nettisivuillamme on paljon tietoa rodusta, yhdistyksen hallituksen jäsen Satu Ek kertoo.

– Kaikille jäsenillemme avoimet Birmaporinat ovat yhdistyksen verkkotapaamisia, joissa käsittelemme erilaisia birmaharrastajia ja -kasvattajia kiinnostavia aiheita mahdollisimman monipuolisesti. Käytäntö alkoi korona-aikana, mutta osoittautui hyväksi tavaksi jakaa tietoa, joten sitä on jatkettu edelleen.

Yhdistyksen yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on pitää rotu terveenä, johon kiinnitetäänkin paljon huomiota jalostuksessa.

– Pyhä birma on onneksi todella terve rotu.

Suosittu rotu

Pyhä birma on ollut vuosia suosituimpien rotujen joukossa Suomessa.

Viime vuonna se oli Kissaliiton tilastoissa sijalla kolme, kuten useana vuonna sitä ennenkin.

Kauniilla ulkomuodolla on toki osuutensa suosioon, mutta sen lisäksi Satu Ek kehuu birmaa suhteellisen helpoksi, mutta aktiiviseksi lemmikiksi.

– Kissan kiltin luonteen ansiosta kuulee usein sanottavan, että birma sopii hyvin myös kerrostaloihin, Ek kertoo.

Pyhä luonne näkyy rodun käyttäytymisessäkin.

– Birma haluaa olla esillä. Vieraille ne tulevatkin esittäytymään oikein kuninkaina ja kuningattarina. ”Katsokaa minua, tämä on minun valtakuntani”, ne tuntuvat viestittävän. Ihmisystävällisyytensä vuoksi birma soveltuu milteipä kotiin kuin kotiin.

– Kuten kaikilla roduilla, mielestäni kissoilla kannattaisi olla lajitoveri. Joko toinen kissa tai vaikkapa koira. Mikäli birma elelee perheessä ainoana lemmikkinä, se tarvitsee vielä enemmän virikkeitä. Birma kiintyy voimakkaasti perheeseensä ja osallistuu erittäin aktiivisesti kaikkiin puuhiin.

Lue lisää uusimmasta Kissafanin numerosta 1/2025!

Suklaanaamiopentu herättää ihastusta söpöllä ulkonäöllään. Kuva: Niina Flinckman