Jyväskylässä syntyneet mouruavat Oulun murteella
Piippolassa Pohjois-Pohjanmaalla asuvan Tarja Lehtolan kissat mouruavat Oulun murteella, vaikka ovat syntyneet Jyväskylässä.
– Olen kasvanut kissojen keskellä nykyisessä kodissani, johon palasin 42 vuoden jälkeen asuttuani myös ulkomailla. Kissat kuuluvat tähän pihapiiriin, täsmentää Lehtola.
– Lapsuuskodissani oli joskus kaksikin emokissaa yhtä aikaa, ja meillä lapsilla oli tietenkin omat nimikkokissamme. Ollessani noin 11-vuotias kissani oli yöllä synnyttänyt sänkyni jalkopäähän, jonka sikeäunisena totesin vasta aamulla.
Lehtolan nykyiset kissat, Beethoven ja Barbara, olivat löytyneet, kun hänen tyttärensä oli ensin hankkinut kaksi kissaa hyvältä kasvattajalta.
– Kuulin, että kasvattajan toinenkin kissa oli saanut pentuja ja kummankin pentuja oli vielä varattavissa. Kissoja oli näin ollen kahdesta emosta ja ne olivat syntyneet vain viikon sisällä toisistaan.
Pentuja oli useita, mutta jostakin syystä nämä kaksi olivat koskettaneet Lehtolan sydäntä eniten.
– Beethovenin katse oli vetoava ja kertoi jo silloin sen luonteesta paljon. Barbara näytti terhakalta ja sopivalta kaverilta poikakissalle. Kissat ovat eri emoilta.
Lehtolan nuorin poika on nimeltään Benjami.
– Hän on hyvin kissarakas. Pahaksi onnekseen hän on kissoille allerginen, eikä voi ottaa omaa lemmikkiä. Hän kysyi, että voisiko edes toisen nimi alkaa B-kirjaimella. Olin jo aiemmin miettinyt, että haluan ottaa nimet historiasta. Beethoven oli lähes itsestään selvä valinta, mutta toinen oli kinkkisempi.
– Kun sitten mieleen tuli Barbara Bush, oli tyttöpentukin löytänyt nimensä. Tuttujen kesken hän on pelkkä Barbara, tarkentaa Lehtola.
Piha kuin huvipuisto
Muutin keväällä lapsuudenkotiini Piippolaan ja pennut tulivat vähän sen jälkeen, kertoo Lehtola.
– Isäni oli varsinainen talonrakentaja, joten tiluksilta löytyy runsaasti niin suuria kuin pieniäkin taloja.
– Yksi taloista on jopa puussa kuuden metrin korkeudessa, ja lisäksi on monenlaisia pienoismalleja.
Lehtolan mukaan oli luonnollista, että myös kissat saisivat omat mökkinsä.
– Beethovenin ja Barbaran mökit ovat isäni tekemiä. Minä kiinnitin mökkeihin kissojen nimikyltit ja sijoitin ne katkaistuun pihlajaan.
Aluksi taloja oli vain yksi, mutta kun kissat änkesivät yhdessä pienen pieneen mökkiin, Lehtola oli laittanut myös toiselle oman nimikkomökin.
– Kissojen mielipuuhaa on pihapiirissä leikkiminen, ne eivät lähde pihasta mihinkään. Naapureihin on matkaa ja oma lännenkylä sekä muut rakennelmat pitävät kyllä kissat puuhakkaina tiluksilla.
Piha kaikkine taloineen onkin niille loputon huvipuisto.
– Aamusyömisen jälkeen kissat menevät ulos ja erityisesti kesäisin ne viihtyvätkin lähes koko päivän pihalla. Ne nukkuvat milloin missäkin rakennuksessa päiväunensa.
Nykyisellään pihassa on vain oravia, siilejä ja muita luonnon eläinystäviä, tietää Lehtola.
– Kesällä eräänä iltana, kun kissat viettivät päivänsä lähes täysin pihalla ruokakuppeineen, astuin ulko-ovesta pihalle ja huomasin hauskan näyn. Kaksi siiliä rouskutti kissojen ruokakupilla hyvällä ruokahalulla, Beethoven ja Barbara katsoivat onnettoman näköisinä vieressä. Olivat luultavasti jo oppineet, että noita kavereita ei kannata yrittää häätää omille eväilleen, tuumaa Lehtola.