Tiedätkö, mitä kissan hännänpään heilahdus merkitsee? Entä onko kissan hassu ilme sittenkin kipua?

Eläinten käyttäytymistieteen tohtori Helena Telkänranta antaa näihin vastaukset kirjassaan Millaista on olla kissa? (SKS 2023).

Telkänranta muistuttaa, että kissa nimenomaan viestii ilmeillään ja eleillään.

– Jos osaamme, voimme lukea näitä viestejä. Pystymme antamaan lemmikillemme paremman elämän, kun ymmärrämme, mitä se yrittää meille sanoa.

Uusin tutkimustieto murtaa Telkänrannan mukaan monia kissoihin liittyviä myyttejä.

– Arvaamattomalta näyttävän käyttäytymisen takaa voi löytyä loogisia syitä. Myös kissan kiintymys perhettään kohtaan osoittautuukin syvemmäksi kuin moni olisi uskonut.

Voimakkaat tunteet

Kissoihin keskittyvä Telkänrannan kirja tuo esille monia tärkeitä perusasioita. Kirjassa muun muassa kuvataan kissojen voimakkaita tunteita ja vivahderikasta elekieltä.

– Myös esimerkiksi koiraeläimillä on niitä, mutta kissoilla ne koostuvat hienovaraisemmista pienistä liikkeistä. Kun esimerkiksi susi viestii lajitovereilleen kauempaa, kissat viestivät yleensä lähekkäin. Kissat ja koirat ovat tutkimusten mukaan älykkyydeltään samanlaista tasoa.

– Jonkun verran on kuitenkin eroja. Kissoilla on parempi taito ratkaista ongelmia itsenäisesti. Niiden vahvuutta on myös kyky fokusoida yhteen asiaan kerrallaan, Telkänranta vertaa.

Kissojen ja koirien erot ovat aiheuttaneet uskomuksia, etteivät kissat oppisi uusia asioita yhtä hyvin.

– Jos koulutetaan vanhanaikaisella tavalla painamalla takapää maahan samalla kun sanotaan ”istu”, koirat oppivat sen epämiellyttävänä sosiaalisena tilanteena. Sen sijaan kissojen luontainen ainoa ratkaisu on lähteä pakoon tai hyytyä paikoilleen. Tämän takia luullaan, ettei kissa oppisi. Telkänranta painottaa, että palkitseminen on aivan yhtä tehokasta sekä kissoilla että koirilla: molemmat oppivat esimerkiksi mieluisan makupalan avulla samalla tavalla.

Mihin kissojen suosio lemmikkinä perustuu?

– Suurelta osin se on kissan ainutlaatuista yhdistelmää eli itsenäisyyttä ja pentumaisuutta. Useimmille kissoille ihmisen jatkuva läsnäolo ei ole toivomuslistalla yhtä korkealla kuin mitä se on useimmille koirille. Kun omistaja sitten on paikalla, monet kissat ovat kuitenkin valmiita helliin syli- ja silittelytuokioihin, jotka nostavat onnellisuushormoni oksitosiinin pitoisuutta molempien osapuolten aivoissa, Telkänranta tietää.

– Monet muutkin lemmikkinä pidetyt eläinlajit kaneista papukaijoihin kokevat läheisen koskettelukontaktin tärkeänä, mutta kissan suhtautumisessa ihmiseen näkyy tietty pentumaisuus. Ihmisen aivoissa taas on geenien ohjaamaa viehtymystä vauvan- ja lastenhoitoon, minkä ansiosta tunnistamme pentumaisen käyttäytymisen toisissakin eläinlajeissa. Jos kissanpentu on sosiaalistumisen herkkyyskautenaan emonsa kanssa saanut paljon myönteisiä ihmiskokemuksia, se pystyy vielä aikuisenakin päästämään pentumaisen puolensa näkyviin sellaisen ihmisen kanssa, jonka se kokee turvalliseksi, Telkänranta tähdentää.

Toisaalta jos omistaja ei tunne eikä ymmärrä kissojen kokemusmaailmaa sekä eleja ilmekieltä kovinkaan hyvin, suhde jää Telkänrannan mukaan etäisemmäksi – oli kissa millainen tahansa.

– Silloin monien käyttäytymisogelmien todennäköisyys lisääntyy.

Lue lisää Kissafanin numerosta 4/2024!

Helena Telkänrannalla on ollut useampia kissoja elämänsä varrella. Kuva: Emmi Manninen